Hyppää pääsisältöön

Mitä sää tiedät opetti, miten ukkonen syntyy tai tuntureiden sää muodostuu

Ohjelmasarjassa Mitä sää tiedät tutustuttiin sääilmiöihin. Sarjan ensimmäisessä jaksossa 1987 tarkastellaan pilviä ja kerrotaan miten ukkonen syntyy. Seuraavana vuonna kerrottiin mm. sään muodostumisesta ja nopeasta muuttumisesta Lapin tunturialueilla.

Säätä on jo muinoin tulkittu pilvien perusteella ja nykyään meteorologit laativat niiden perusteella sääennustuksia.

Jokainen voi oppia tulkitsemaan säätä pilviä tarkkailemalla. Meteorologi Erkki Harjama tutustuttaa ohjelmassa katsojat erilaisiin pilvityyppeihin diakuvien avulla ja näyttää miten sade- ja ukkospilvet syntyvät.

Harjama selostaa pilvistä leppoisasti kesäisen pellon keskellä diaprojektori kainalossa. Lopuksi hän kertoo studiossa sääennusteen. Sääkartan virkaa toimittaa seinälle liimattu käsin kuvitettu kartonki.

Mitä sää tiedät -sarja jatkui myös seuraavana vuonna. Tässä esimerkkijaksossa aiheena on sään muodostuminen ja nopea muuttuminen Lapin tunturialueilla sekä Ilmatieteen laitoksen tunturisääpalvelu. Ohjelmassa esiintyvät meteorologi Erkki Harjama, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Bengt Tammelin, opas Kai Syrjä ja meteorologi Liisa Fredrikson.

.

Tietolaatikko

Pilvet luokitellaan esiintymiskorkeuden ja muodon mukaan kymmeneen pilvisukuun, joihin jokaiseen kuuluu useita alalajeja useine muunnoksineen.
Pilviä on pidetty eri kulttuureissa myös jumalallisina olentoina tai jumalien asuinpaikkoina. Suomalaisen kansanuskomuksen mukaan pilvet saattoivat olla jättiläisiä, jotka valloittivat halutessaan taivaan.
Mitä sää tiedät ohjelmaa esitettiin vuosina 1987-1988 yhteensä 21 osaa.


  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto