Hyppää pääsisältöön

Tätä kaikkea on jokkis

Jokamiehenluokka on suomalainen autourheilun peruslaji. Itse ajaminen on kuitenkin vain murto-osa tätä Suomen epävirallista kansallislajia.

Suomi on tunnetusti autourheilukansaa. Ralli kerää vuosittain tuhansia ihmisiä seuraamaan erilaisia tapahtumia, ja Formula 1 –osakilpailut pauhaavat useista suomalaisista telkkareista aina sunnuntaisin.

Kaikista suomalaisin autourheilulaji on kuitenkin Jokamiehenluokka. Jokkista harrastetaan ympäri Suomen, ja kilpailuja voi vuoden aikana kertyä yli 150.

Jokkis on muutakin kuin pelkkää ajamista. Autojen rakentelu ja virittely vievät suurimman osan ajasta, ja monelle harrastajalle se onkin tärkeämpää kuin itse ajaminen.

Lajin ehkä erikoisin piirre on se, että kilpailussa mukana olleet autot myydään kisan jälkeen. Jokkisauton hinta on nykyään 1150 euroa. Tällä pidetään laji edullisena, sillä kukapa haluaisi pistää tuhansia euroja autoon, joka on pakko myydä reilulla tonnilla.

Autourheilumaailma pidetään usein miesten alueena, eikä Formuloissa ja rallin MM-sarjassa naisia näy kuin varikkoalueella. Jokkiksessa tilanne on toisin.

Nykyään naisille on oma sarjansa, mutta 90-luvulla naiset kaasuttelivat miesten keskellä. Eräs naiskuski laittoi miehille jauhot suuhun Kauhavan SM-kisoissa vuonna 1999.

Teksti: Henri Saloranta

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto