Hyppää pääsisältöön

E. N. Setälä – kielitieteilijä ja valtiomies

Emil Nestor Setälä (1864-1935) vaikutti Suomen historiaan monella tavalla, kielitieteilijänä ja itsenäisyysvaiheen merkittävänä valtiomiehenä. Elävän arkiston katkelma Setälän puheesta on vuodelta 1923.

E. N. Setälä oli tunnettu ylevätyylisenä puhujana.

Vuonna 1923 saksalainen kansatieteellinen retkikunta vieraili Suomessa. Retkikunnalla oli mukanaan äänityslaitteet. Kansatieteellisten äänityksien ohella retkikunta taltioi E. N. Setälän puheen ylioppilaille.

Todennäköisesti Setälä on esittänyt taltiointia varten katkelman jostakin aikaisemmasta puheestaan. Näyte on kuitenkin hyvä esimerkki Setälän juhlallisesta tyylistä ja aikakautensa yleisestä retoriikasta.

Emil Nestor Setälä syntyi 1864 Kokemäellä maanviljelijäperheeseen. Tuleva kielitieteilijä julkaisi jo 16-vuotiaana Hämeenlinnan lyseon oppilaana "Suomen kielen lauseopin".

Itsenäiselle tutkijauralle Setälä lähti viimeisenä koulukesänään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran stipendin turvin . Hän julkaisi tutkimustuloksensa pian ylioppilaaksi (1883) tulonsa jälkeen.

Setälä väitteli tohtoriksi neljä vuotta myöhemmin tempusten ja modusten historiaa suomalais-ugrilaisissa kielissä käsittelevällä tutkimuksella. Hänet nimitettiin 1887 vain 23-vuotiaana suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentiksi.

Valtiolliseen toimintaan Setälä osallistui eduskunnan jäsenenä, ministerinä ja diplomaattina. Hän oli valtiopäivillä 1904-06 pappissäädyn edustajana ja kuului  1905 siihen komiteaan, joka laati ehdotuksen uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi ja vaalilaiksi. 

Setälä laati Suomen itsenäisyysjulistuksen 1917 sanamuodon ja oli yksi sen kahdestatoista allekirjoittajasta.

Setälän tieteellisen työn tunnetuin teos oli hänen kielioppinsa, jota käytettiin lähes puoli vuosisataa oppikirjana Suomen koululaitoksessa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto