Hyppää pääsisältöön

Markus Pöyhönen: Euroopan neljänneksi nopein

Suomalainen pikajuoksu koki harvinaisen ilonhetken yleisurheilun EM-kisoissa Münchenissä, kun Markus Pöyhönen pyyhälsi 100 metrin pikajuoksussa viidenneksi. Tulos parani myöhemmin vielä yhdellä pykälällä.

Pikajuoksun kuningasmatkalla kärsittiin lukuisista vilppilähdöistä, jotka söivät juoksijoiden voimia.

Kovana lähtijänä tunnettu Pöyhönen sai välierissä kuitenkin nappilähdön ja oli vielä puolessa välissä mukana voittotaistelussa.

Lopulta Pöyhönen puristi itsensä viimeisenä jatkoon. Aluksi Pöyhönen oli tilastoissa viides, mutta pian tulokset korjattiin, ja finaalipaikka oli tosi asia.

Finaalissa Kreikan Yeóryios Theodorídis hylättiin kahden vilppilähdön jälkeen. Pöyhönen ei väsyneenä saanut enää loistavaa lähtöä, mutta rennon juoksun ansiosta jätti silti taakseen kaksi todella kovaa menijää.

Suomalaiskiituri oli suoritukseensa syystäkin tyytyväinen, sillä hänestä oli juuri tullut maanosan viidenneksi nopein mies.

Euroopan mestaruuden vienyt Iso-Britannian Dwain Chambers kärähti kuitenkin dopingista vuotta myöhemmin, ja hänen suorituksensa hylättiin myös Münchenin kisojen osalta.

Näin Markus Pöyhösen lopullinen sijoitus oli neljäs.

Pöyhönen on Suomen kaikkien aikojen toiseksi nopein mies ennätyksellä 10.23, jonka hän juoksi voittaessaan Suomen mestaruuden vuonna 2002. Nopeammin on juossut vain Tommi Hartonen, jonka hallussa oleva Suomen ennätys on 10.21.

Pöyhösellä on itsellään hallussa sisäratojen 60 metrin Suomen ennätys 6,58.

Teksti: Henri Saloranta ja Juhana Säilynoja

HUOM: Valitettavasti oheiset ohjelmat ovat sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.

OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är dessa program tyvärr endast tillgängliga i Finland och via finska servrar.

NOTE: Due to the terms of our agreements these programmes are unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto