Hyppää pääsisältöön

Toiveikas maailmanparantaja Harri Holkeri

Ohjelma käy läpi Harri Holkerin tien monien titteleiden kautta kansainväliseksi vaikuttajaksi. Valtioneuvos Holkeri avaa elämänsä käännekohtia ja myös lapset sekä ystävät kertovat miehestä julkisuuskuvan takana.

— En ole koskaan kuvitellut, että minun voimini maailman ongelmat voitaisiin ratkaista. Se on hirvittävää, jos ihminen kuvittelee, että maailmassa on ratkaisu kaikkeen. Mutta jos maailmassa saa pikkuisen joltakin syrjältä asioita eteenpäin viedyksi, niin siitä voi itsekin kenties saada jotain, kertoo Harri Holkeri ohjelman aluksi.

Kirsi Markkasen ohjelmassa käydään läpi Holkerin elämänvaiheita nuoruusvuosista kansainvälisesti tunnustetuksi rauhanneuvottelijaksi. Näytteitä nähdään Holkerin vuosista politiikan vallan kahvassa Kokoomuksen puoluejohtajana, pääministerinä ja presidenttiehdokkaana.

Tytär Katju Holkeri kertoo isänsä sanoneen viimeisen sanan myös perheen äänestyksissä, sillä puoluejohtajuus antoi myös kotona oikeuden puheenjohtajan ratkaisevaan ääneen.

Ohjelmanteon aikana vakavasta sairaudesta toipumassa ollut Holkeri tunnustaa aina olleensa maailmanparantaja ja ikään kuin ajautuneensa tehtävästä toiseen niihin pyydettynä.

Holkeri oli neuvottelemassa rauhaa Pohjois-Irlantiin 1995-1998, mistä työstä kuningatar Elisabet II myönsi hänelle brittiläisen imperiumin ritarin arvonimen. Jos Holkeri olisi ollut britti, hänestä olisi tullut Sir Harri. Vuonna 2003 oli vuorossa Balkanin riitojen sovittelu. Kosovon YK-hallinnon johtajana valtioneuvoksen terveys kuitenkin petti ja työ jäi kesken.

Holkeri toivoi, että tulevaisuudessa ehtisi viettää aikaa lastenlasten ja muiden läheisten kanssa sekä perata henkilökohtainen kaoottiseksi paisunut arkisto. Syksyyn kuului myös kuntoutusta, sillä toipilasaikaa oli vielä pitkälti edessä. Nyt toipilaalla oli lupa olla toiveikas.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto