Hyppää pääsisältöön

"Esiintyminen sallittu vain kauniille ja terveille?"

Laulaja, äänipedagogi Pia Skipdhal.

Hoitavan laulun pioneeri, laulajatar ja äänipedagogi
Pia Skibdahl tunnetaan erityisesti Hildegard von Bingen -tulkinnoista sekä uraauurtavasta työstä meditatiivisen laulun parissa.

Pia nauttii hedelmiä merellisen kotinsa olohuoneessa. "Olen vielä hieman töttöröö eilisestä konsertista Markku Luolajan-Mikkolan kanssa", hän paljastaa.

Skibdahl valmistui 90-luvulla Sibelius-Akatemiasta, jossa hän opiskeli Raili Kostian ja Anita Välkin johdolla. Ura lähti lupaavasti käyntiin. Pia teki kuitenkin poikkeuksellisen valinnan: Hän jätti liedin ja oopperan, ja keskittyi meditatiiviseen varhaiskeskiajan lauluun.

Suunnanmuutokseen johtanut havahtuminen tapahtui Iegor Reznikoff'n konsertissa. "Iegorin musiikki ei ole normaalia laulua, vaan syvää rukousta", Pia kuvailee. "Halusin oppia laulamaan samalla tavalla. Löysin oman sarkani."

Yksi syy epätyypilliseen valintaan oli klassisen musiikin maailman ankaruus. "On vallalla virheiden pelko. Suorittamisen muuri ympäröi muusikkoja. Harvoin kuulee laulua tai soittoa, joka todella koskettaa", hän kuvailee. "Tahdoin vapautua suorittamisen kehästä!"

Skibdahl toki arvostaa oopperaa, koska se on lähes ainoata täysin akustista musiikkia, jota nykyään voi kuulla. "Meillä on kasvamassa sukupolvi, joka ei ole koskaan kuullut akustista ääntä."

Sairaus mullisti taidekäsityksen

2000-luvun alussa takana oli tiivis esiintymisputki. Keskiaikaisen musiikin arvostus oli kohoamassa. Nousukiito katkesi vastoinkäymisiin. Fysiikka ei kestänyt vaikeuksien painoa ja Pia sairastui astmaan.

Tauti horjutti lauluääntä ja hän joutui lopettamaan esiintymisen. Skibdahl alkoi keskittyä äänen meditatiivisiin ja hoitaviin ominaisuuksiin. "Halusin löytää vapaamman tavan käyttää ääntä."

Pia kävi läpi suuren sisäisen kamppailun, joka muutti hänen taidekäsitystään. "Saavatko vain terveet, kauniit ja rohkeat tehdä taidetta", Pia kysyy. "Klassisen musiikin virheetön kauneuskäsitys on minussa syvällä. On edelleenkin vaikea uskoa, ettei äänen tarvitse olla täydellinen. Taide ilman inhimillistä rosoa on epäkiinnostavaa", Pia myöntää.

Tavoitteena koko olemuksen soiminen

Pia on opettanut yksityisoppilaita, kouluttanut erilaisissa yhteisöissä ympäri Suomea sekä järjestänyt workshoppeja mm. Sibelius-Akatemiassa. Miehensä Topin kanssa he pitävät retriittejä sekä ääni ja keho-kursseja. Pia hoitaa ääntä, Topi kehoa.

Pian antama ohjaus on perinteistä laulunopetusta kokonaisvaltaisempaa. Hän työskentelee resonanssi- ja energia-asioiden parissa ja käyttää epätyypillisiä harjoituksia. Tunnilla saatetaan laulaa yhtä tai kahta vokaalia ja harjoittaa hengitystä.

"Ihmisillä on paljon ongelmia hengityksen kanssa, vaikka sen pitäisi olla maailman luonnollisin asia", Pia toteaa. Opetuksen tavoitteena on oman äänen löytäminen. "Ääni houkutellaan ja kehrätään esiin. Ihminen on yhtä äänensä kanssa."

"Koko olemus soi", Pia valottaa. Skibdahl tutkii ääntä kokemuksen kautta. Laboratorio on itsessä. "Ihmiset ovat käsittämättömän lahjakkaita. Kun ryhmässä tehdään vapaita ääniä ja improvisoidaan moniäänisesti, lopputulos on koskettava."

Lyhytjänteinen nykyaika

Pian pohja on klassisessa musiikissa. Hänen mielestään bel canto on luonteva tapa laulaa. Harva oppilas kuitenkaan jaksaa harjoitella vuosikausia, kuten klassinen laulu edellyttää.

"Taidon oppiminen vaatii harjoittamista. Tässä asiassa on tapahtunut muutos. Ihmiset eivät ole enää valmiita pitkäjänteiseen työhön. Tilanne on opettajan kannalta epätyydyttävä."

Hoitava äänimuotokuva


Pia on selättänyt terveysongelmat ja palannut solistisiin tehtäviin kymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen. Meneillä on uuden ohjelmiston keruu.

Uusi aluevaltaus on taiteesta improvisoiminen. Pia musisoi Taiteiden yönä Galleria Amassa. Hän inspiroituu Arto Väisäsen piirroksista ja installaatioista.

Pia laulaa myös toisesta ihmisestä. Hän maalaa vokaaleilla sanattoman, soivan äänimuotokuvan kohteestaan. Mukana on hoitava elementti. "Taiteen hoitavat ulottuvuudet ovat nousemassa. Asiaa on tutkittu ja se on saanut painoarvoa", Pia sanoo.

Kiinnostus henkisyyteen lisääntyy

Pia kiirehtii haastattelusta teatteriharjoituksiin. Hän on äänivalmentajana Danten Jumalaisessa näytelmässä, joka esitetään Myllyteatterissa.

Pia ohjaa näyttelijöitä ilmaisemaan äänellään esimerkiksi taivaan tai helvetin sävyjä. Hän kertoo, että mukana on ihmisenä olemisen ikuiset kysymykset.

"Tässä ajassa kaivataan syvempää spiritualiteettia. Materialismin ja pinnallisuuden keskellä on myös toisenlaisia voimia. Ihmisten kanavat ovat aukeamassa. Syvä henkisyys ylittää uskontokunnat."

Rajoja on rikottava tyylillä

Crossgenre-kasvo titteliin Pia suhtautuu hieman ristiriitaisin tuntein. "Crossoverit eivät ole helppoja, eivätkä ne välttämättä onnistu. Renée Flemingin rock-levyä kuunnellessa minussa heräsi kysymys 'miksi'?"

"Tyyliä täytyy kunnioittaa", Pia myöntää.

Teksti ja kuvat: Maarit Aura

Crossgenre-kasvo -juttusarjassa tarkastellaan muusikkoja, jotka ovat ponnistaneet klassiselta pohjalta kohti omannäköisiä ratkaisujaan.

Kommentit
  • Live-Tetzlaff ei aivan vakuuta

    Levyarvostelu

    Viulisti Christian Tetzlaff on paitsi Ondine-yhtiön luottoartisti myös säännöllinen vieras Helsingin orkesterien solistina. Radion sinfoniaorkesterin solistina Tetzlaff kävi muun muassa viime lokakuussa, soittamassa Béla Bartókin kaksi viulukonserttoa. Nyt Ondine on julkaissut levyn, joka häveliäästi ilmaistuna perustuu noihin konserttiesityksiin, eli sisältää myös yleisöttömiä paikkauksia. Gramophone-lehden kollegat ennättivät kehua levyn maasta taivaisiin, mutta itse en ole yhtä vakuuttunut.

  • Sielun silitystä vaan ei myllerrystä

    Levyarvostelu

    Viulisti Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch ja pianisti Tuija Hakkila ovat Suomen parhaita periodimuusikoita, mutta nyt he ovat soveltaneet erityisosaamistaan Brahmsin kolmeen sonaattiin. Tarvitseeko romantiikan perusohjelmisto vanhan flyygelin mattaista sointia ja suolikielten pehmeyttä? Tämän levyn perusteella sanon, että ilman muuta tarvitsee.

  • Se oikea tapa laulaa englantilaista renessanssipolyfoniaa

    Levyarvostelu

    Renessanssin vokaalipolyfonia on musiikkina yhtä tarpeellista kuin raikas vesi juomana, mutta Iso-Britanniassa sitä levytetään yli kohtuuden. Brittiläisen Hyperion-yhtiön kuukausikirjekin esittelee viisi levyllistä vokaalipolyfoniaa. Moninaisuuden äärellä musiikinkuluttaja hämmentyy. Onko kaikille tarvetta, ja ovatko kaikki hyviä? Ei hätää - joukosta voi valita The Gesualdo Six -yhtyeen uutuuden English Motets, se riittää.