Hyppää pääsisältöön

Lontoon lähiöiden raivo purkautui Brixtonissa 1981

Erkki Toivanen kuvaa raportissaan mellakoita "tähän asti hälyttävimmäksi osoitukseksi siitä, että jokin on menossa Englannissa pahasti vikaan".

80-luvun alun lama oli Englannissa koetellut ankarimmin mustan väestönosan alueita, joissa kärsittiin tavallista huonommista asuinoloista, korkeasta työttömyydestä sekä rikollisuudesta.

Brixtonin mellakoita oli edeltänyt poliisin laaja operaatio, jossa yli tuhat alueen asukasta oli pysäytetty ja tutkittu epäiltynä rikoksesta.

Lähes kaikki ratsiaan joutuneista olivat värillisiä. Tämä oli omiaan herättämään epäluuloa ja vihaa virkavaltaa kohtaan mustan väestönosan keskuudessa.

Poliisin ja asukkaiden väliset jännitteet purkautuivat lopulta Lontoossa Brixtonin esikaupunkialueella huhtikuussa 1981. Yli 300 ihmistä loukkaantui, ja satoja asuntoja sekä autoja sytytettiin tuleen.

Kyse ei silti ollut yksinomaan rotumellakasta. Brixtonin asukkaista alle kolmasosa oli värillisiä, ja mellakointiin osallistuivat ihmiset ihonväristä riippumatta. Erkki Toivanen kuvaakin mellakoiden olleen "suurkaupungin näivetystaudin" toistaiseksi vakavin oire. Työttömyys ja alueen rapistuminen olivat luoneet pohjan levottomuuksille.

Myöhemmin kesällä 1981 nähtiin lukuisia mellakoita ympäri maata, muun muassa Birminghamissa, Liverpoolissa, Nottinghamissa ja Manchesterissä.

Teksti: Arsi Alenius

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto