Hyppää pääsisältöön

Ars 11 Afrikkaa arjen tasolta

Kiasman Ars 11 -näyttely toi Helsinkiin afrikkalaista nykytaidetta noin kolmeltakymmeneltä eri taiteilijalta. Näyttelyn teemat olivat ajankohtaisia ja käsittelivät muun muassa identiteettiä, pakolaisuutta, ympäristöongelmia, urbaania elämää ja tietenkin afrikkalaisuutta.

Ars 11:n taiteilijoita

Ars 11 järjestettiin 15.4.–27.11.2011 Helsingissä Nykytaiteen museossa Kiasmassa.

Kiasman Ars-näyttelyn taiteilijoita olivat: Georges Adéagbo, Ardmore Ceramic Art, Sammy Baloji, Ursula Biemann, Baaba Jakeh Chande, Kudzanai Chiurai, Steven Cohen, El Anatsui, Samba Fall, Rotimi Fani-Kayode, Samuel Fosso, Patrizia Guerresi Maïmouna, Romuald Hazoumè, Ditte Haarløv Johnsen, Laura Horelli, Pieter Hugo, Alfredo Jaar, Michael MacGarry, Vincent Meessen, Nandipha Mntambo, Baudouin Mouanda, Otobong Nkanga, Odili Donald Odita, Emeka Ogboh, Abraham Onoriode Oghobase, J.D. ‘Okhai Ojeikere, Andrew Putter, Elina Saloranta, Mary Sibande ja Barthélémy Toguo.

Helsingin päänäyttelyä kommentoivat Ars 11 -satelliittinäyttelyt Turussa, Maarianhaminassa, Hämeenlinnassa, Tukholmassa, Kajaanissa, Kokkolassa, Kouvolassa, Oulussa ja Kuopiossa.

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat edistäneet taiteen kansainvälisyyttä ja kulttuurivaihtoa sekä herättäneet vilkasta keskustelua. Vuoden 2011 näyttelyssä juhlistettiin myös näyttelyiden 50-vuotista historiaa.

Ars 11 -näyttelyssä oli mukana sekä afrikkalaisia että länsimaalaisia taiteilijoita, sekä myös kaksi suomalaista: Laura Horelli ja Elina Saloranta. Yhdistävänä tekijänä heillä on suhde Afrikkaan. Kaikki taiteilijat ovat syntyneet tai asuneet Afrikassa ja käsitellet tuotannossaan eri tavoin tätä maanosaa. Kiasman näyttely on painottunut alueellisesti läntisen ja Etelä-Afrikan maihin, nigerialaislähtöisiä taiteilijoita on mukana useita.

Erilaisia näkökulmia Afrikan nykypäivään

Kahdeksas Ars-näyttely ei aiheuttanut suurta kuohuntaa, vaikka näyttelyn teokset käsittelevät monia vakavia aiheita. Pakolaisuus ja ympäristön tila tulevat vastaan monessa näyttelysalissa.

Pakolaisaiheeseen näyttelyssä tarttuu muun muassa sveitsiläinen Ursula Bieman. Teos kertoo laittomasta muuttoliikkeestä, joka suuntautuu Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kohti Eurooppaa.

Ghanalais-nigerialainen El Anatsui ottaa kantaa nykypäivän kulutuskulttuuriin ja sen ympäristövaikutuksiin. Materiaaleinaan taiteilija käyttää pullonkorkkeja ja muuta metallijätettä.

Aids ja homojen vaikea asema afrikkalaisessa kulttuurissa saavat myös osansa näyttelyssä. Etelä-Afrikka on seksuaalivähemmistöjen aseman suhteen edelläkävijä, kun muualla Afrikassa homoseksuaaleja usein vainotaan ankarasti. Nigeralainen Rotimi Fani-Kayode (1955-1989) käsittelee kuvissaan maskuliinisuutta ja AIDS-pelkoja.

Kamerunilainen Samuel Fosso ja zimbabwelainen Kuzanai Chiurai leikittelevät identiteeteillä. Teoksissa haetaan fiktiivisiä näkökulmia, esitetään, poseerataan ja lavastetaan. Fosso poseeraa afrikkalaisina ja afro-amerikkalaisina merkkihenkilöinä. Joukosta tunnistaa helposti ainakin Martin Luther Kingin ja Muhammed Alin. Chiurai leikkii afrikkalaisuuteen liitetyillä kliseillä ja viittauksilla populaarikulttuuriin. Ministeri-teoksen taustalla on taiteilijan kotimaan taloudellinen ja poliittinen ahdinko.

Yksi näyttelyn mielenkiintoisimmista taitelijoista on nigerialainen J.D. Okhai Ojeikeren, jonka valokuvissa näyttäytyy nigerialaisen elämäntavan kehitys yli 60 vuoden ajalta. Laaja valokuvakokoelma esittelee kansanperinnettä, muotia ja arkkitehtuuria. Yksinkertaisuus on joskus yllättävän tehokasta. Abraham Onoriode Oghobasen valokuvissa ihmiskeho hyppää ilmaan Lagosin kaduilla ja katoilla. Vähäeleiset kuvat kiinnittävät ohikulkijan huomion.

Ars-näyttelyt ovat viidenkymmenvuoden ajan esitelleet uutta ja yllättävää taidetta. Kohun aikaansaaminen ei ole niin helppoa kuin esimerkiksi 60-luvulla, mutta Afrikkaan liittyvä nykytaide voi kuitenkin antaa ajattelemisen aihetta länsimaiselle katsojalle. Monilla on Afrikasta stereotypioiden ja kliseiden sävyttämä mielikuva, myös media näyttää usein maanosasta vain tiettyjä puolia. Ars 11 -näyttelyn nykytaiteen kautta katsoja voi saada aivan uusia näkökulmia Afrikkaan.

Teksti: Emilia Kemppi

Lue lisää:

Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.