Hyppää pääsisältöön

Ars 11 Afrikkaa arjen tasolta

Kiasman Ars 11 -näyttely toi Helsinkiin afrikkalaista nykytaidetta noin kolmeltakymmeneltä eri taiteilijalta. Näyttelyn teemat olivat ajankohtaisia ja käsittelivät muun muassa identiteettiä, pakolaisuutta, ympäristöongelmia, urbaania elämää ja tietenkin afrikkalaisuutta.

Ars 11:n taiteilijoita

Ars 11 järjestettiin 15.4.–27.11.2011 Helsingissä Nykytaiteen museossa Kiasmassa.

Kiasman Ars-näyttelyn taiteilijoita olivat: Georges Adéagbo, Ardmore Ceramic Art, Sammy Baloji, Ursula Biemann, Baaba Jakeh Chande, Kudzanai Chiurai, Steven Cohen, El Anatsui, Samba Fall, Rotimi Fani-Kayode, Samuel Fosso, Patrizia Guerresi Maïmouna, Romuald Hazoumè, Ditte Haarløv Johnsen, Laura Horelli, Pieter Hugo, Alfredo Jaar, Michael MacGarry, Vincent Meessen, Nandipha Mntambo, Baudouin Mouanda, Otobong Nkanga, Odili Donald Odita, Emeka Ogboh, Abraham Onoriode Oghobase, J.D. ‘Okhai Ojeikere, Andrew Putter, Elina Saloranta, Mary Sibande ja Barthélémy Toguo.

Helsingin päänäyttelyä kommentoivat Ars 11 -satelliittinäyttelyt Turussa, Maarianhaminassa, Hämeenlinnassa, Tukholmassa, Kajaanissa, Kokkolassa, Kouvolassa, Oulussa ja Kuopiossa.

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat edistäneet taiteen kansainvälisyyttä ja kulttuurivaihtoa sekä herättäneet vilkasta keskustelua. Vuoden 2011 näyttelyssä juhlistettiin myös näyttelyiden 50-vuotista historiaa.

Ars 11 -näyttelyssä oli mukana sekä afrikkalaisia että länsimaalaisia taiteilijoita, sekä myös kaksi suomalaista: Laura Horelli ja Elina Saloranta. Yhdistävänä tekijänä heillä on suhde Afrikkaan. Kaikki taiteilijat ovat syntyneet tai asuneet Afrikassa ja käsitellet tuotannossaan eri tavoin tätä maanosaa. Kiasman näyttely on painottunut alueellisesti läntisen ja Etelä-Afrikan maihin, nigerialaislähtöisiä taiteilijoita on mukana useita.

Erilaisia näkökulmia Afrikan nykypäivään

Kahdeksas Ars-näyttely ei aiheuttanut suurta kuohuntaa, vaikka näyttelyn teokset käsittelevät monia vakavia aiheita. Pakolaisuus ja ympäristön tila tulevat vastaan monessa näyttelysalissa.

Pakolaisaiheeseen näyttelyssä tarttuu muun muassa sveitsiläinen Ursula Bieman. Teos kertoo laittomasta muuttoliikkeestä, joka suuntautuu Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kohti Eurooppaa.

Ghanalais-nigerialainen El Anatsui ottaa kantaa nykypäivän kulutuskulttuuriin ja sen ympäristövaikutuksiin. Materiaaleinaan taiteilija käyttää pullonkorkkeja ja muuta metallijätettä.

Aids ja homojen vaikea asema afrikkalaisessa kulttuurissa saavat myös osansa näyttelyssä. Etelä-Afrikka on seksuaalivähemmistöjen aseman suhteen edelläkävijä, kun muualla Afrikassa homoseksuaaleja usein vainotaan ankarasti. Nigeralainen Rotimi Fani-Kayode (1955-1989) käsittelee kuvissaan maskuliinisuutta ja AIDS-pelkoja.

Kamerunilainen Samuel Fosso ja zimbabwelainen Kuzanai Chiurai leikittelevät identiteeteillä. Teoksissa haetaan fiktiivisiä näkökulmia, esitetään, poseerataan ja lavastetaan. Fosso poseeraa afrikkalaisina ja afro-amerikkalaisina merkkihenkilöinä. Joukosta tunnistaa helposti ainakin Martin Luther Kingin ja Muhammed Alin. Chiurai leikkii afrikkalaisuuteen liitetyillä kliseillä ja viittauksilla populaarikulttuuriin. Ministeri-teoksen taustalla on taiteilijan kotimaan taloudellinen ja poliittinen ahdinko.

Yksi näyttelyn mielenkiintoisimmista taitelijoista on nigerialainen J.D. Okhai Ojeikeren, jonka valokuvissa näyttäytyy nigerialaisen elämäntavan kehitys yli 60 vuoden ajalta. Laaja valokuvakokoelma esittelee kansanperinnettä, muotia ja arkkitehtuuria. Yksinkertaisuus on joskus yllättävän tehokasta. Abraham Onoriode Oghobasen valokuvissa ihmiskeho hyppää ilmaan Lagosin kaduilla ja katoilla. Vähäeleiset kuvat kiinnittävät ohikulkijan huomion.

Ars-näyttelyt ovat viidenkymmenvuoden ajan esitelleet uutta ja yllättävää taidetta. Kohun aikaansaaminen ei ole niin helppoa kuin esimerkiksi 60-luvulla, mutta Afrikkaan liittyvä nykytaide voi kuitenkin antaa ajattelemisen aihetta länsimaiselle katsojalle. Monilla on Afrikasta stereotypioiden ja kliseiden sävyttämä mielikuva, myös media näyttää usein maanosasta vain tiettyjä puolia. Ars 11 -näyttelyn nykytaiteen kautta katsoja voi saada aivan uusia näkökulmia Afrikkaan.

Teksti: Emilia Kemppi

Lue lisää:

Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto