Hyppää pääsisältöön

Suomi kommentoi Neuvostoliiton vallankaappausta kieli keskellä suuta

Suomen johto suhtautui Neuvostoliitossa tapahtuneeseen vallankaappaukseen pidättyväisesti, eikä linja ollut aina täysin yhtenäinen. Joidenkin mielestä hallituksen lausunnot olivat silti liian uskaliaita.

Hallitus oli tapaamisessa presidentti Mauno Koiviston kanssa sorvannut kasaan niukkasanaisen tiedotteen, jossa esitettiin pahoittelut Neuvostoliiton demokratiakehityksen katkeamisesta.

Kysymyksiin mahdollisista ulkopoliittisista suunnanmuutoksista tai juntan nokkahahmon Gennadi Janajevin persoonasta pääministeri Esko Aho ei halunnut vastata.

Ulkoministeri Paavo Väyrynen sen sijaan oli kommenteissaan selvemmin Paasikiven-Kekkosen -linjalla painottaessaan ystävällisten idänsuhteiden merkitystä tilanteesta riippumatta.

Samaa mieltä oli myös ulkopolitiikan konkari, entinen ulkoministeri Keijo Korhonen, joka kehotti suomalaisia kylmäpäisyyteen ja arvosteli hallituksen kannanoton "opettavaista" sävyä.

Korhosen mielestä Suomi oli idänsuhteissa ripustautunut liiaksi syrjäytetyn Mihail Gorbatšovin varaan. "Johtajat tulevat ja menevät", Korhonen kuittasi.

Teksti: Arsi Alenius

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto