Hyppää pääsisältöön

Tulta munille - Suoraa puhetta feminismin takapajulasta

Luvassa on suoraa puhetta feminismin takapajulasta. Anne Moilanen toivottaa myös ohjelman kuulijat mukaan miettimään femakon iloja ja suruja.

Vilkasta keskustelua feminismistä on luvassa lähes kahden tunnin ajan. Ohjelman otsikko on lainattu Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskelan taisteluhuudosta "Tulta munille!" Ohjelmassa selviää miksi ja mihin tällä tähdätään?

Ohjelman vetäjä Anne Moilanen on vapaa toimittaja, teatterikriitikko ja kolumnisti. Hän on toiminut Naisasialiitto Unionin Tulva-lehden päätoimittajana. Moilanen on esiintynyt julkisuudessa tiukkasanaisena feministinä, häntä on tituleerattu jopa valtakunnan ykkösfeministiksi.

Moilasen mukaan on aivan pötypuhetta, että Suomi olisi missään mielessä tasa-arvon eturintamassa. "Päinvastoin olemme jääneet ihan hännille. Puhe siitä, että meillä muka olisi asiat hyvin, estää meitä näkemästä, miten järkyttävässä tilanteessa me itse asiassa olemme".

Viimeisessä ohjelmassaan keväällä 2009 Moilanen ja vieraansa toimittaja Reetta Räty, pääsihteeri Leena Ruusuvuori ja naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Henna Leppämäki vetivät kuohuviinin virratessa yhteen suomalaisen feminismin tilaa. Moilasen mielestä on rasittavaa, että väitetään Suomen olevan tasa-arvon mallimaa, eikä tätä käsitystä lainkaan kyseenalaisteta. Naisen yhteiskunnallinen asema on huonompi kuin miehen. Joka kolmas suomalainen nainen kokee, että naiseudesta on haittaa työelämässä.

"Vaikka naisministereitä on enemmän kuin koskaan koko itsenäisen Suomen historiassa, mitä tapahtuu? No, ei niin perkele mitään. Hajottaa niin, että hiukset lähtee", julisti Moilanen. Hän myös kritisoi suomalaista prostituutiokeskustelua.

"Miehen oikeus käydä salaa ja laillisesti huorissa on tässä maassa valtion suojeluksessa."

Teksti: Emilia Kemppi, Juhana Säilynoja ja Yle Radio 1

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto