Hyppää pääsisältöön

Muurmannin rannan viimeiset suomalaiset

Kuolan niemimaan viimeisistä suomalaisasukkaista kertova dokumentti Historian unohtamat kuvaa neljän ihmisen elämää ja sen traagisia käänteitä 1900-luvulla.

Tietolaatikko

Ohjelma sai vuonna 2013 Murmanskin festivaalien kunniapalkinnon "for journalistic mastery and historical theme exploration".

Esko Rannan ohjaama ja Tauno Romppaisen kuvaama dokumenttielokuva kertoo Hugo Hulkon, Sven Lokan, Unto Kemppaisen ja Orvo Björnisen tarinat. Heidän muistojensa kautta kerrotaan, kuinka suomalaisasutus aikanaan hävisi Muurmannin rannikolta.

Muurmanninsuomalaiset eli kuolansuomalaiset olivat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaissiirtolaisia. Suomalaiset uudisasukkaat saapuivat Jäämeren rannalle 1860-luvulla. Suurin osa heistä sai elantonsa kalastuksesta, mutta myös Murmanskin edeltäjän Romanov-na-Murmanin perustaminen vuonna 1916 ja Muurmannin junaradan valmistuminen toi työtä tulokkaille.

Uudisraivaajien jälkeläiset joutuivat kuitenkin 1930-luvulta lähtien kokemaan sen, että he olivatkin siellä loppujen lopuksi ei-toivottuja vieraita. Jäämeren rannalle rakennetun suomalaisyhdyskunnan, Uuran kylän, oletetusti poliittisesti aktiivisimmat ihmiset tapettiin tai vangittiin Stalinin aikana. Lopuksi jokainen kylän suomalainen pakkosiirrettiin Karjalaan. Unto Kemppainen ja Orvo Björninen pääsivät ensimmäisen kerran käymään kotikylässään 66 vuotta myöhemmin, kun elokuvaa kuvattiin. Kylässä he tapasivat alueen historiasta kirjoittaneen Sven Lokan.

Dokumentissa esiintyvien miesten isät teloitettiin Stalinin määräyksestä ja pojat joutuivat lähtemään talvisodan jälkeen 16-vuotiaina kotikylästään. Sotaväki-ikäiset pojat kutsuttiin muka armeijaan, mutta vietiinkin Uralin takaiselle Gulagin vankileireille Tsheljabinskiin. Näiden poikien joukossa oli myös Sven Lokka.

Pakkosiirto Karjalaan aiheutti Sven Lokan mukaan erityisen paljon kärsimyksiä.
"Mutta sitäkin hirveämpää oli evakkomatka Karjalasta Arkangelin metsiin, missä suurin osa meistä suomalaisista kuoli nälkään, kylmyyteen ja sairauksiin", kertoo Lokka. Lokka itse vietti jatkosodan ajan Tseljabinskissa Gulaginin vankileirillä ja palasi sodan jälkeen yhtenä harvoista suomalaisista takaisin kotiseudulleen Muurmannille, jossa hän asui loppuelämänsä ajan Ylä-Tuuloman kylässä.

Teksti: Emilia Kemppi, Yle, lähde: Wikipedia

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto