Hyppää pääsisältöön

Muurmannin rannan viimeiset suomalaiset

Kuolan niemimaan viimeisistä suomalaisasukkaista kertova dokumentti Historian unohtamat kuvaa neljän ihmisen elämää ja sen traagisia käänteitä 1900-luvulla.

Tietolaatikko

Ohjelma sai vuonna 2013 Murmanskin festivaalien kunniapalkinnon "for journalistic mastery and historical theme exploration".

Esko Rannan ohjaama ja Tauno Romppaisen kuvaama dokumenttielokuva kertoo Hugo Hulkon, Sven Lokan, Unto Kemppaisen ja Orvo Björnisen tarinat. Heidän muistojensa kautta kerrotaan, kuinka suomalaisasutus aikanaan hävisi Muurmannin rannikolta.

Muurmanninsuomalaiset eli kuolansuomalaiset olivat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaissiirtolaisia. Suomalaiset uudisasukkaat saapuivat Jäämeren rannalle 1860-luvulla. Suurin osa heistä sai elantonsa kalastuksesta, mutta myös Murmanskin edeltäjän Romanov-na-Murmanin perustaminen vuonna 1916 ja Muurmannin junaradan valmistuminen toi työtä tulokkaille.

Uudisraivaajien jälkeläiset joutuivat kuitenkin 1930-luvulta lähtien kokemaan sen, että he olivatkin siellä loppujen lopuksi ei-toivottuja vieraita. Jäämeren rannalle rakennetun suomalaisyhdyskunnan, Uuran kylän, oletetusti poliittisesti aktiivisimmat ihmiset tapettiin tai vangittiin Stalinin aikana. Lopuksi jokainen kylän suomalainen pakkosiirrettiin Karjalaan. Unto Kemppainen ja Orvo Björninen pääsivät ensimmäisen kerran käymään kotikylässään 66 vuotta myöhemmin, kun elokuvaa kuvattiin. Kylässä he tapasivat alueen historiasta kirjoittaneen Sven Lokan.

Dokumentissa esiintyvien miesten isät teloitettiin Stalinin määräyksestä ja pojat joutuivat lähtemään talvisodan jälkeen 16-vuotiaina kotikylästään. Sotaväki-ikäiset pojat kutsuttiin muka armeijaan, mutta vietiinkin Uralin takaiselle Gulagin vankileireille Tsheljabinskiin. Näiden poikien joukossa oli myös Sven Lokka.

Pakkosiirto Karjalaan aiheutti Sven Lokan mukaan erityisen paljon kärsimyksiä.
"Mutta sitäkin hirveämpää oli evakkomatka Karjalasta Arkangelin metsiin, missä suurin osa meistä suomalaisista kuoli nälkään, kylmyyteen ja sairauksiin", kertoo Lokka. Lokka itse vietti jatkosodan ajan Tseljabinskissa Gulaginin vankileirillä ja palasi sodan jälkeen yhtenä harvoista suomalaisista takaisin kotiseudulleen Muurmannille, jossa hän asui loppuelämänsä ajan Ylä-Tuuloman kylässä.

Teksti: Emilia Kemppi, Yle, lähde: Wikipedia

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto