Yleisradiolle 1960-luvun lopussa toimittajan töitä tehnyt Paavo Väyrynen haastatteli urallaan niin Tšekkoslovakian miehityksen silminnäkijöitä kuin minimipalkkaa vastustavia työnantajiakin.
21-vuotias Väyrynen oli elokuussa 1968 paikalla, kun arkkitehti Berndt Lundstenin johtama arkkitehtiylioppilasryhmä palasi Varsovan liiton miehittämästä Prahasta.
Suomalaiset olivat nähneet paikallisten yrittävän keskustella miehittäjien kanssa Brnon kaupungissa. Lundsten mainitsee myös, kuinka kaupat olivat miehityspäivänä heti avauduttuaan jakaneet ihmisille pieniä Tšekkoslovakian lippuja.
Väyrynen ehti toimittajanurallaan käsitellä myös kotimaan talouselämän ja politiikan kysymyksiä. Raportissaan vuodelta 1969 Väyrynen puntaroi Suomen pienituloisten heikkoa ja järjestäytymätöntä asemaa työmarkkinoilla sekä kehitteillä ollutta ehdotusta vähimmäistulosta.
1960-luvulla pienituloisiksi laskettiin ne, joiden ansiotulot jäivät alle kuuteen sataan markkaan kuukaudessa. Erityisesti maatalous- ja palvelualoilla esiintyneeseen ongelmaan esitettiin ratkaisuksi ulkomaillakin käytössä ollutta vähimmäispalkkalakia. Suomessa ajatus minimipalkasta ei innostanut kuitenkaan kaikkia. Eräiden mukaan tällainen "työvoiman hinnan" nostaminen olisi pakottanut yrityksiä sulkemaan ovensa.
