Hyppää pääsisältöön

Digitelevision ABC

Digitaalitekniikka toi lisää tv-ohjelmia sekä entisiin analogisiin lähetyksiin verrattuna paremman kuvan ja äänen. Joillekin digitelevisioon liittyi suurempiakin odotuksia, ja kuten vuonna 2002 tehdystä Digi-tv:n ABC –ohjelmasta huomataan, odotukset eivät aina olleet täysin realistisia.

Mitä käytännössä tapahtui kun digitelevisio tuli taloon? Digi-tv muutti monilla television katsomisen perinteitä, kun ajansiirtotoiminto mahdollisti katsomisen aloittamisen vaikkapa vartin myöhässä.

Ihmiset hämmästelivät aluksi mikä digi-tv on, miten ja mihin sitä käytetään? Digitelevision ABC -ohjelma paljastaa mitä uutta digi-tv toi vanhaan televisioon verrattuna? Ohjelma kertoo myös digi-tv:n käytön perusteista ja antaa selvät ohjeet sen käyttämiseen.

Digi-tv toi mukanaan nipun uusia tv-kanavia. Osa kaupallisista kanavista suuntasi ohjelmaprofiiliaan entistä viihteellisempään ja halvempaan suuntaan. Yle panosti television uutis- ja ajankohtaisohjelmien tarjontaa ja lanseerasi uutis- ja ajankohtaiskanava YLE24:n. Kanavan lähetykset alkoivat ensimmäisen digiverkon avauduttua 27. elokuuta 2001. Yleisradio lopetti kanavan huhtikuussa 2007.

Digitelevision ABC -ohjelmassa ennustetaan tulevaisuudessa olevan luvassa myös monia vuorovaikutteisia lisäpalveluja, jotka muuttavat television aivan uudenlaiseksi kommunikoinnin välineeksi. Kansalaisille lupailtiin vuonna 2002 digitelevision kautta saatavia äänestyksiä, visailuja, tv-chatteja, superteksti-tv -ominaisuutta ja erilaisia pelejä. Kaikki suunnitellut lisäpalvelut eivät kantaneet kovinkaan pitkään.

Digitelevision ABC:n osan 2 aivan loppupuolella silloinen TV1:n ja Teeman kanavajohtaja Ismo Silvo visioi osuvasti television tulevaisuutta: "Joskus kymmenen vuoden sisään meillä on ikään kuin mukana kannettava ehkä kirjan kokoinen levy, jota voidaan käyttää liikkeessä televisiona ja ottaa se laitteena mukaan helposti kuten puhelin. Ehkä se on vähän tuonnempana olevaa uusmuotoista televisiota."

Teksti: Emilia Kemppi ja Yle Teema

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto