Hyppää pääsisältöön

Tarinoita suomalaisesta terrorismista: Kieliriita johti terroritekoon

Historioitsija Teemu Keskisarja on tutkinut unohduksiin jääneitä ihmiskohtaloita, jotka ainakin osittain täyttävät terrorin tai terrorismin piirteitä. Yritystä on Suomessakin ollut, mutta usein teot ovat jääneet vain yrityksiksi.

Yksi näin epätoivoisista yrityksistä liittyi fennomaniaan. Suomalaisuusliikkeestä ulosajettu Waldemar Churberg tyhjensi revolverinsa fennomaani ystäväänsä Jaakko Forsmaniin marraskuussa 1889. Luodit ohjautuivat kuitenkin takin nappien kautta täpärästi ohi sisäelimien ja Forsman säilytti henkensä.

Churbergin ja fennomaani liikkeen keskushenkilö Forsmanin ystävyys alkoi yliopistolla, jossa suomalaisuus oli 1860-70 muoti-ilmiö. Suomalaisuus liikkeen keskuspaikkana toimi Pohjalainen osakunta. Ystävyyttä vahvisti se, että Chulberg oli perinyt huomattavan omaisuuden isältään.

Ystävyys alkoi rakoilla, kun Forsman ja hänen veljensä fennomaani Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vaativat, että fennomaanien pitää haukkua porvareita ja tehtaan omistajia. Churberg taas esitti kustantamissaan lehdissä liittoa porvareiden kanssa, jos he vain tukisivat fennomaanien lehtiä ja suomalaista kansakoululaitosta. Forsman ja Yrjö-Koskinen käynnistivät fennomaaniverkoston avulla vainon, jonka tuloksena Chulberg karkoitettiin suomalaisuusliikkeestä.

Suomalaisuusliikkeen toiminta takerteli muutenkin. Chulberg ja Forsman vetivät raittiusliikettä, joka oli suunnattu tehdaslaisille ja väentupien turmiolan tommeille. Siviilissä nämä kansansivistäjät olivat kuitenkin itse kovia viinankuluttajia.

Lopullisen innoituksen Forsmanin murhayritykseen antoi fennomaanien suosikkikirjailija Runeberg. Runossa: Veljekset, mies päättää surmata rakkaan ystävänsä, joka on isänmaan kavaltaja. Murhayritys jäi kuitenkin murhayritykseksi.

Oikeudessa Churberg halusi tulla tuomituksi täydessä ymmärryksessä olevana. Forsmanin toive kuitenkin toteutui ja Churberg suljettiin Käkisalmen vankimielisairaalaan 15 vuodeksi.
Churberg eli täysin ruotsinkielisessä kodissa, kunnes 20-vuotiaana rakastui palavasti suomenkieleen.

Hän opetteli suomen kielen ja murteet viidessä vuodessa. Äärimmäisyysihmisenä Chulberg vietti kolme vuotta Suomussalmella pettuleipää syöden ja tutustuen suomalaiseen elämänmenoon. Hän ei surrut edes neljän lapsensa kuolemaan, koska tärkeämpää oli suomenkielen aseman paraneminen.

Kuuntele: Onko suomalaisessa terrorismilla historiaa?

 

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua