Hyppää pääsisältöön

Tarinoita suomalaisesta terrorismista: Yllytys koitui maatalousoppilaiden kuolemaksi

Vaikka sisällissotamme synnytti paljon terroritekoja niin valkoisten kuin punaistenkin puolella, osa terroriteoista oli noissa poikkeusoloissakin erityisen julmia. Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan tällaiseksi erityisen julmaksi teoksi muodostui junasurma vuonna 1918. 

Tuhoisa veriteko sattui, kun Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilaita oltiin siirtämässä sisällissodan keskellä vuonna 1918 junalla Toijalasta Hämeenlinnaan.

Oppilaita valvonut Koiton komppanian 16-vuotias Aarne Hietakangas alkoi kysellä tovereiltaan: ”Ammunko mä ton?” Kun muut toverit yllyttivät, niin nuorukainen ampui yhden oppilasta. Tämän jälkeen punaiset aloittivat joukkoteurastuksen, jonka seurauksena 20 oppilasta sai surmansa.


Terroriteon taustalla oli jo Toijalan asemalla alkanut vihapuhe valkoisia vastaan. Punakaartilaiset pohtivat ääneen kannattaako opiskelijoita viedä elävänä Hämeenlinnaan, kun punaisiakaan ei oltu armahdettu Varkaudessa ja Tampereella. Se että isku kohdistui juuri Mustialan maatalousoppilaitoksen oppilaisiin, oli kuitenkin täysin sattumaa.

Valkoisten kosto isku alkoi pari viikkoa veriteon jälkeen. Kostoksi valkoiset surmasivat kymmeniä ihmisiä Mustialan seudulla. Joukkosurman aloittanut Hietakangas joutui myöhemmin valkoisten vangiksi. Hän kuitenkin säästi henkensä, koska teloitukset kiellettiin osin ulkomaisen painostuksen takia. Myös nuorukaisen ikä vaikutti päätökseen.

Punakaartiin Hietakangas oli omien sanojensa mukaan liittynyt saappaiden ja hyvän ruuan takia. Joukkosurman käynnistänyt nuorukainen ei ollut varsinainen taistelija, vaan ennemminkin kaartilaisia hauskuttava maskotti.

Hietakangas saavutti rintamalla vanhempien tovereiden suosion matkimalla aikansa suosituinta elokuvahahmoa, Chaplinia. Tämä mykkäfilmihahmo oli epäpoliittisuutensa takia suosittu sekä valkoisten että punaisten keskuudessa.

Kuuntele: Mitenkä poika nimeltä Chaplin liittyy yhteen verisimmistä terroriteoistamme?