Hyppää pääsisältöön

Tägäys: hopealuoti onkin lyijyä!

Tägitys, mistä tässä nyt oikein puhutaan?

Tägi ja tägitys roikkuu vielä tämän hetken pelastavien komponenttien ja toimintatapojen listalla. Se on siis osa sitä pitkää perinnettä, jossa jokin ajan myötä vaihtuva asia tekee palvelusta tai sisällöstä hyvän.

Asiasanoitus, tägäys, avainsanat… tässä yhteydessä tuosta kaikesta puhutaan tägeinä. “Mertkitsin tämän tällaiseksi kirjoittamalla kylkeen tämän”. Tägäyksellä on kaiketi yleensä vähän enemmän painotusta folksonomiaan ja epämuodolliseen merkkaukseen sisällön sekaan.

Tässä yhteydess tägitys on kuitenkin sekä toimintatapa että tietoa, joka on jonkun varta vasten ja tahallaan valitsemaa. Tietoa, joka lisätään jonkun muun sisällön rikastamiseksi. Eikä nyt rajata kokonaan pois mahdollisuutta ajatella automaattisesti tai julkaisun sivutuotteena syntyvää tietoa tägeinä (esim. aikaleima).

Ongelmia tägien kanssa

Tägi —jonkun sanan lisääminen muun sisällön yhteyteen— on ratkaisuna helpon kuuloinen. Tähän tägäämiseen tulee kuitenkin ongelmia heti kun sitä tehdään muuten kuin omaksi tai kaveripiirin iloksi.

Tägi kohdistuu huonosti

Tägi ei välttämättä kerro mikä rooli sillä on sisällön kuvaajana.

[runo] - puhutaanko tässä runoista vai onko sisältönä runo? Runo voi olla myös henkilön nimi.

Tägit selittävät huonosti itseään

Lyhenteistä on vaikea tietää mistä on kyse. [HCM] voi olla useampikin asia, mutta mikä juuri tällä kertaa? Joskus sisältö selittää tägiä, joskus taas ei.

Selkokielinenkään sanasto ei aina kerro mistä on kyse. [WhatNotToWear] kuvaa hyvin missä mielessä jokin lausahdus julkaistaan. Roistovaltioissa voi monelta mennä ohi että kyseessä on TV-sarja jota kommentoidaan tai jonka hengessä kommentoidaan.

Tägi ei välttämättä siis lisää ymmärrystä. Lisäksi se saattaa laimeta kun sen käyttö leviää kyllin alkuperäisen tai tarkoitetun ulkopuolelle (uudistuminen ja ennakoimaton kehityshän on pop, mutta ilmaisuvoiman katoamista ei kukaan kai toivo).

Esimerkiksi tämän kirjoituksen asiasanoissa / tägeissä on termi ‘konseptiklinikka’. Termi pitää selittää jossain muualla (ja olisi mukava jos ko. termistä pääsisi sen selitykseen, niinkuin internetissä hypertekstin kanssa olisi määrä).

Tägit eivät aina kovin yhteismitallisia

Tägin ilmaisuvoima ja luonteva kohdistuminen vaihtelevat eri yhteyksissä. Aikeeksi tarkoitettu ei käy välttämättä kuvaamaan aikomusta toisaalla tai sisältötyyppiä muualla.

Varsinkin isommassa organisaatiossa kaivataan aina yhtä yleiskäyttöistä asiasanastoa. Käyttäjä- ja businesvaatimukset vaihtelevat niin kovasti että kompromissit syövät järjen koko järjestelmästä.

Konkretian tägääminen on helppoa mutta ei niin hyödyllistä

Videosta on helppo sanoa että siinä esiintyy hevonen. Se voi olla ihan hyödyllistäkin. Voisi olla kivampi tietää että tässä käytetään jotain ratsuna tai että tunnelma on surrealistinen.

Tunteet, konseptit, asenteet. Joissain tapauksissa ne ovat paljon esineistöä hyödyllisempää merkkausta. Monista sanastoista näitä löytyy myös vähemmän.

Tägeistä ei aina hyötyä

Esimerkiksi uutisten tägääminen voi olla hankalaa. Tägeja saatetaan ajatella vaikka hakemisen helpottamiseksi. Jos uutissisältöä kulutetaan pääasiassa tuoreuden perusteella ja eiliseen ei palata, voi tägääminen mennä hukkaan.

Suosituimpien tägien listaaminen saattaa jäädä kiusaksi. Niiden yhteydessä voisi olla tärkeämpää esittää miksi ne ovat suosittuja kuin näyttää mitä kaikkea niillä on tägätty.

Entäs sitten

Kannattaa laatia tapa kertoa mistä tägeissä on kyse ja kertoa mitä tägejä kannattaa käyttää. Satunnainen kommentoija saattaa hyvinkin kaivata tietoa siitä onko jo tapa kommentoida presidentinvaalien ehdokasasettelua. Tai tapa kertoa mitä jokin tägi tarkoittaa.

Osa tägien kuvaamisesta hoituu varmasti sisällön ja sen kytkentöjen kautta. Viimeisin [julkaisu], [runo]n yhteydessä esiintyy monasti [rakkaus] mutta tosi harvoin [varaanit].

Olisi hyvä olla olemassa tapa kertoa mitä sisällöstä tägi oikein kuvaa. [aiheena Kekkonen], [esiintyy Kekkonen], [viittaus Kekkoseen] jne. Oikein ahkera hoitaa tällaisen kuvaamisen tripleteillä ja tekee tägeistä sanastojen termejen välisiä relaatioita.

Subjeki –> predikaatti –> objeki. Kuvassa esiintyy kekkonen. Artikkelin tyylilaji on runo.

Tägien laatijoille kannattaa kertoa minkälaisella tarkkuustasolla asioita koitetaan tägätä. Puhutaanko [silmänpainetaudista], [silmäsairauksista], [sairauksista] vai ihan vaan [terveydenhoidosta]? Sopiva tarkkuustaso on tietenkin riippuvainen käyttäjistä ja busineksesta.

Voidaan tarvita myös hierarkia kuvaamaan tägien luokitusta tai suhteita. Voidaan kertoa että [silmänpainetauti] on [silmäsairaus] joka on [sairauksien] alaluokka ja liittyy [terveydenhoitoon]. Tällaisen kanssa törmätään jo kokonaisten käsitehierarkoiden synnyttämisiin (tai olemassaolevien hyödyntämisiin) eikä puhuta enää kovin kevyestä toiminnasta.

Jotain lajittelua kuitenkin saatetaan tavita arjessa. [kesto(lyhyt)] ja [kesto(pitkä)] ovat medialeikkeen pituuksia tägättäessä parempia kuin [lyhyt] ja [pitkä] jotka halutaan ehkä varata sisällön kuvaamiseen.

Joku asia mitä tägeillä oikeasti ratkotaan. Eli miks näitä asioita pitäisi tägittää? Jos ei tunneta syytä, niin valitut menetelmät saattavat mennä melkoisesti mönkään.

Mitä tägeillä voi tehdä?

… ja heti joku kysyy miksei se voisi olla kaikkea allaolevaa. Kai se voisikin. Sen mihin tägejä ja tägäämistä käytetään pitäisi olla valinnan tulos, eikä “näin on kai tapana tehdä” sivutuotetta. Käyttötarkoitus kun määrää mitä niiden tägien pitäisi sitten lopulta olla ja miten niitä käytetään.

Kohteena tägille voi olla näkymä jossa itse asia ei vielä ole esillä. Hakutuloksessa voidaan kertoa löytyykö otsikon takaa esim. haastattelu vai ei.

Tai sitten tägillä voi olla tärkeämpi rooli itse sisällön kyljessä, tiivistämässä sitä mistä on kyse tai mitä halutaan sanoa.

Aikomuksen kuvaaminen

Jo melko varhain joillekkin foorumille tuli otsikoiden yhteyteen tägitys. Toisaalta tällä madallettiin kansiorakennetta. Toisaalta kerrottiin siitä mitä sisältöä otsikon takaa oli löytymässä.

[ennakkojulkaisu], [kysymys], [julkaisu] jne. Osin tällä paikattiin puutteellista otsikointitaitoa, osin mahdollistettiin silmäily ja automaattinen käsittely.

Kuvittele jotain kuvausfoorumia. Miten paljon vähemmän katkeraa riitelyä saattaisi syntyä, jos otsikon viereen voisi kirjoittaa aikomukseksi [katso mitä näin] vs. [maailman paras kuva]. (Jälkimmäisen mukaanhan jotkut silmäilevät kaikkia postauksia).

Nykyinen tuttu vastine voisi olla vaikka Twitterissä #whitewhine -tägi viestin yhteydessä: “tiedän että maailmassa on oikeitakin ongelmia, mutta haluan silti valittaa” tai jonkun toisen ehdottamana “maailmassa on oikeita ongelmia, mutta valitat tästä”.

Keskeisen sisällön osoittaminen

“Keimo Hansiosta ei saa tulla ikinä ehdokasta!” voi puhua sekä Keimo Hansiosta, ehdokasasettelusta, siitä että joku ei saa olla jotakin. olisi hyödyllisintä jos sisältö selittäisi itseään, mutta viimeistään kone kaipaa tietoa siitä, että onko keskeinen sisältö Keimo Hansio vai se, että joku on ei-toivottu.

“[Keimo Hansio]sta ei saa tulla ikinä ehdokasta!”

“Keimo Hansiosta ei saa tulla ikinä ehdokasta! [ei-toivottu]”

Kytkennän osoittaminen

Mihin tämä nyt liittyy jos se ei käy asiasta ilmi (tai vaikka se käy asiasta ilmi). Samalla tämä tuo rakennetta mukaan sisältöön, käsittelyä varten.

“Keimo Hansiosta ei saa tulla ikinä ehdokasta!” voi liittyä presidenttikilpaan, liittyy todennäköisesti joihinkin vaaleihin jne. vaikkei sitä tuossa ihan suoraan sanottaisikaan. Tarvitaan joku rakenne kertomaan mihin tuo liittyy jotta asian voi ymmärtää paremmin ja jotta sen voi ymmärtää myöhemminkin.

“Keimo Hansiosta ei saa tulla ikinä ehdokasta!” [presidentinvaalit 2012]

Löytämisen helpottaminen

Tägiksi kirjoitettuja sanoja saatetaan tarjota ensi sijassa hakukoneelle. Varsinkin jos sisältö on jotain muuta kuin tekstiä.

Joskus tällä paikataan haun puutteita. Toisaalta taas paraankaan haun ei ole helppo ymmärtää mikä on esimerkiksi artikkelin pääasiallinen sisältö (mutta tässä mennänkin jo vähän eri merkkaukseen kuin mistä tägättäessä on kyse).

Rakenteen tuominen

Rakenteeksi —erilaiseksi luokitteluksi, kategorisoinniksi, tyypitetyksi— tehdyt tägit ovat suka hakukonetta varten kirjoitetulle tekstille.

Rakenteeksi käytetyt tagit liittävät sisällön johonkin suurempaan kokonaisuuteen, vaikka siihen ei suoraan viitattaisikaan. Vähän samaa siis kuin aiempi #whitewhine -esimerkki. Rakennetta tuova tägäys ei kuitenkaan kerro aietta vaan littää ennemmin yhteen.

[runo], [resepti], [Sibeliuksen teokset] jne.

Näitä tägejä lukee ensisijaisesti kone. Ihminen saattaa hyvinkin tunnistaa runon ilman että sitä erikseen merkitään.

Kansiorakenteen täydentäminen tai korvaaminen

Rakennetta tuovien tägien spesifi käyttö liittyy yrtyksiin korvata täydentää tiedostojärestelmiä ja kansioita. Tägejä kansioiden sijaan käytettäessä yksi asia voi kuulua helpommin useampaan paikkaan. Listattavat asiat on tapana suodattaa erilaisin tägiyhdistelmin ja esittää suunnattomina listoina.

Sisältöjen yhdistely eri järjestelmien välillä

Jos vaikka julkaisee artikkeleita omassa systeemissään ja videoita jonkun toisen osapuolen palvelussa, käy näiden niputtaminen ehkä vaivattomimmin jonkin tägin perusteella.

Kun näytetän kirjoitus tägillä [tripoli] haetaan samalla toisesta palvelusta esille liuta videoita tägillä [tripoli] ja toivotaan että ne vastaavat jokseenkin hyvin aihetta.

  • Areenan PlayStation 3 -sovelluksen toiminta loppuu tammikuun lopussa

    PlayStation 3:n Areena-tuki loppuu

    Areenan PlayStation 3 -sovellus lakkaa toimimasta ensi vuoden tammikuun lopussa. Sovelluksen lopettamispäätös johtuu siitä, että PlayStation 3 -laitteilla Areenan käyttö on ollut pysyvästi laskussa. Tällä hetkellä Areenaa käytetään viikossa noin neljällä tuhannella PS3-laitteella. PS3:n Areena-sovellus alkaa pian kertoa sovelluksen käynnistyksen yhteydessä sovelluksen tuen loppumisesta.

  • Areenan tallenteet suomalaisten käyttöön EU-alueella myös selaimella

    Areenan tallenteet EU-alueella myös selainpalvelussa

    Areenan käyttö EU-alueella etenee. Nyt EU:ssa matkailevien suomalaisten on mahdollista katsella ja kuunnella kaikkia tallenteita Areenan selainpalvelussa. Toissa vuonna Yle avasi Areenan mobiilisovellusten käytön kaikille kotipaikkansa vahvistaneille suomalaisille. Yle oli toinen yleisradioyhtiö EU:ssa ja ensimmäinen pohjoismainen julkisen palvelun yhtiö, joka toteutti tämän toiminnallisuuden.