Hyppää pääsisältöön

Asperger-ihminen ei osaa small talkia

Asperger-ihminen ei osaa small talkia. Kuva: stock.xchng

Aspergerin oireryhmä on autismin lievä muoto ja se aiheuttaa ongelmia muun muassa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Osa AS-henkilöistä on yhteen asiaan keskittyviä puhekoneita, osa on hiljaa ja puhuu vain tarvittaessa. Kristiina Lehto kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Siksi opiskelu ryhmätöineen oli hänelle vaikeaa.

Olemme kuin ihmiskameroita, jotka näkevät kaiken totuuden sellaisena kuin se on
- Asperger-ihmiset - eli myös minä - katsovat maailmaa objektiivisesti eli aina asioiden ulkopuolelta. Silmämme ovat kuin kamera ja televisio samaan aikaan eli me katsomme maailmaa kuin televisiota ikään. Siksi voimme hämmästyä, jos ihmiset reagoivat meidän sanomisiimme tai tekemiimme asioihin. Olemme kuin ihmiskameroita, jotka näkevät kaiken totuuden sellaisena kuin se on, Kristiina kertoo.

AS-henkilö on sosiaalisesti sokea eli hän ei osaa lukea rivien välistä, vaan ymmärtää kaiken sanatarkasti. Hän ei myöskään osaa päätellä vastapuolen elekielestä onko henkilö vaikkapa vihainen vaan asiat täytyy sanoa aina selvästi ääneen, jotta AS-henkilökin sen ymmärtää, tyyliin:"Minä olen vihainen".

- Ryhmätyöskentely tai pikemminkin kommunikointi ihmisten kanssa on salaperäistä tiedettä minulle, mutta niin kauan kuin saan tehdä omaa työtäni, olla oman mielenkiinnon kohteeni parissa, niin onnistun kyllä työskentelemään. Kaikkein vaikeinta on ollut töiden hakeminen ja ihmisiin yhteyden ottaminen, Kristiina pohtii. 

Myös puhelinkäyttäytyminen oli Kristiinalle erityisen vaikeaa, koska AS-henkilölle tyypilliseen tapaan hänen oli vaikea tietää, milloin on oma vuoro puhua puhelimessa tai milloin puhelu tulisi päättää.


Kristiinan vahvuus on visuaalisuudessa

Kristiina pääsi kuitenkin opiskelemaan unelmiensa alaa ensin ammattikouluun ja sitten Tampereen ammattikorkeakouluun. Ammattikoulussa oli pari muutakin AS-ihmistä.

- Sitä en tiedä, tiesivätkö nämä ihmiset itse olevansa Asperger-ihmisiä, mutta
heidän käytöksensä oli selvää AS-henkilön käyttäytymistä.

Opiskeluun liittyi myös lyhytelokuvien tekemistä. Työhön tartuttiin "kaikki tekevät kaikkea"- periaatteella. Se oli virhe.

Asperger-ihminen tarvitsee elämäänsä selkeitä asioita ja rutiineja
Asperger-ihminen tarvitsee elämäänsä selkeitä asioita ja rutiineja, jotta hän selviää.

- Tilanne oli minulle siis erityisen kaoottinen, Kristiina muistelee. 

Lyhytelokuvaprojekteissa Kristiina toimi yleensä kameran takana, joko kuvaajana tai kamera-operoijana. Tämä auttoi häntä keskittymään opintoihinsa.

- Objektiivisen näkökulmani takia tunnen sopivani mainiosti kameramieheksi. Minä tiedän, millainen näkökulma on kamerallani.


Asperger-syndroomaisen päiväkirja

Kristiinan dokumenttiprojektikurssilla opiskelijoiden tehtäväksi tuli koota viiden minuutin videodokumentti still-kuvista.  

- Tämä oli minusta harmillista, koska olin AS-tyypilliseen tapaan kiinnostunut vain ja ainoastaan videokuvasta enkä uskonut, että still-kuvista saisi mitään aikaiseksi. Ironista on, että siitä tuli varmaan parhain työni.

Syy, miksi videosta tuli niin hyvä, piilee Kristiinan mielestä luultavasti siinä että hän löysi oman luovan identiteettinsä ja näin ollen osasi kertoa asioista jotka ovat tuttuja.

 
Nuoruuden vaikeuksista aikuisuuteen

 - Näin aikuisena, kun olen kehittänyt itselleni kaavion siitä miten sosiaaliset suhteet
suunnilleen toimivat, osaan jotenkuten tulla toimeen ihmisten kanssa. Ja aikuiset muutenkin ymmärtävät Aspergerin oireryhmää paremmin kuin lapset ja nuoret.

- Minä en ole helppo työkaveri kovinkaan monelle hiljaisuuteni ja sosiaalisen passiivisuuteni takia, mutta toisaalta jotkut taas arvostavat kovasti minun tapaani kuunnella ja ottaa asioista selvää ennen kuin aletaan tehdä mitään. Objektiivinen ja visuaalinen näkökykyni tulee auttamaan paljon kuvaamisessa, miettii medianomiksi valmistunut Kristiina.

Kokemansa perusteella Kristiinan korostaa, että Asperger-nuoret eivät missään nimessä saa mennä massan mukana, vaan heillä on täysi oikeus olla juuri sellaisia ihmisiä kuin ovat.

Jos ihmiset eivät hyväksy minua juuri sellaisena kuin olen, niin se on heidän tappionsa
- Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan ja minulle hoettiin, että olen erilainen. Nyt aikuisena, kun olen käynyt psykoterapiassa kaikkien koulukiusaamistraumojen takia, olen vihdoinkin tajunnut, että hei, minä saan ihan oikeasti olla sellainen ihminen kuin itse haluan. Minun ei tarvitse miellyttää muita ja hakea hyväksyntää. Jos ihmiset eivät hyväksy minua juuri sellaisena kuin olen, niin se on heidän tappionsa.

Kristiinan mielestä on tärkeää, että Asperger-nuorella on joku mielenkiinnon kohde. Tästä kannattaa ehdottomasti tehdä ammatti.

- Mutta täytyy muistaa, että saadakseen unelman toteutettua, pitää tehdä välillä myös asioita joista ei tykkää.

Linkit:

Kommentit
  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys