Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Yhteisöpellolla talkoohenki on kunniassa

Suomen ensimmäinen yhteisön tukema, eli Community Supported Agriculture (CSA) -mallin mukainen, pelto antaa satoa Vantaan Korsossa. Toisissa sadonnostotalkoissa elokuun alussa pellolla hääräsi neljä naista kahden lapsen kanssa. Satoa nostettiin sadan ruokakunnan tarpeisiin viikoittaista jakelua varten.

”Kaupunkilaisten oma pelto”, kuten pellon brändätty nimi kuuluu, on helsinkiläisen Herttoniemen ruokaosuuskunnan hanke paremman ruuan puolesta. Osuuskunnassa on 115 taloutta, jotka yhdessä maksoivat puutarhurille keväällä riittävän summan, jotta tämä voi viljellä perheille vihanneksia. Osuuskuntalaiset jakavat viljelijän riskin. Jos satoa tulee huonosti, viikoittaiset toimitukset ovat pienempiä. Osuuskuntalaiset myös auttavat viljelijää talkoilla. Tai näin ainakin suunniteltiin...

Pellolta pöytään

Peltohankkeeseen ryhdyttiin, koska kaupunkilaiset haluavat hyvänlaatuista, luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, josta tiedetään, mistä se tulee.

- Tämä on huikea mahdollisuus siihen, että ruuan toimitusketju on tosi pieni, että pellolta pöytään on oikeasti pellolta pöytään, hehkuttaa Herttoniemen ruokaosuuskunnan hallituksen jäsen Galina Kallio.

Ettei kyseessä vain olisi kaupunkilaisten laiskempi vaihtoehto palstaviljelylle?
- Itse asiassa meillä oli puhetta aluksi, että tämä on semmoinen iso palstaviljely, missä osittain ulkoistetaan se viljely, Kallio nauraa.

Aktiivisuutta on tarvittu ensimmäisen CSA-pellon luomiseen. Osuuskunta perustettiin keväällä herttoniemeläisen ruokapiirin pohjalta, ja pellon ensimmäisiä antimia on jo saatu nauttia kesän aikana.

Osuuskuntalaiset ovat maksaneet joko pienen satomaksun 350 euroa tai ison satomaksun 550 euroa. Summalla saa tuotteita tammikuuhun asti kerran viikossa - olettaen, että satoa tulee riittävästi. Suunnitelmien mukaan viikoittaisen tuotekassin hinnaksi tulisi pienellä satomaksulla 12,5 euroa ja isolla satomaksulla 20 euroa. Kassin hinnoittelun pohjana oli käytetty Alepasta saatavia luomutuotteita, jolloin pellon antimista vastaava kassi olisi hieman kaupasta ostettua halvempi.

- Mutta ei mitenkään oleellisesti halvempi, sillä hinta ei ollut meidän tarkoituskaan, vaan se ajatus ja idea siitä, että tiedämme, mistä ruoka tulee ja että pystymme jollain tavalla vaikuttamaan siihen ja työllistämään ihmisiä tähän, Kallio selittää.

Satoa on saatava kerättyä kello yhdeltä saapuvaan kuljetukseen, joka vie sen Herttoniemessä sijaitsevaan jakelupisteeseen. Yhteisesti on päätetty, mitä kannattaa ja ehtii nostaa.

- Ja tietenkin semmoista, mikä on kypsää, ettei pellolle jää mitään mätänemään, Kallio selvittää aamupäivän kuviota.

Pauline Ranta on tullut nostotalkoisiin nuorimmaisensa, yksivuotiaan Stella-tyttären kanssa. Lapsiperheessä puhdas ruoka on arvossaan.

- On myös tärkeätä, että lapset kasvaessaan ymmärtävät, että täältä se ruoka tulee ja miten viljely tapahtuu, Ranta sanoo.

Jos talkoolaisilla oli kiire pellolla, samoin on Herttoniemen jakelupisteessä, yhden osuuskuntalaisen autotallissa. Jakelupisteessä talkoolaisilla on pari tuntia aikaa lajitella pellolta tuotu sato ennen kuin osuuskuntalaiset saavat tulla noutamaan tuotteensa.

Yhteiselle nettisivustolle pitää ilmoittaa etukäteen, hakeeko osansa. Edellisellä kerralla muhkeita kesäkurpitsoja oli kerätty 130, tällä kertaa tuskin neljännes siitä. Satoa ei tule samalla lailla joka viikko, mikä vaatii myös totuttelua.

Talkooväki hakusessa

Kesän aikana on ollut monenlaisia haasteita. Pelto ei ollutkaan niin ravinteikas kuin oletettiin, kastelujärjestelmä ei ulotu koko pellolle, ja talkoovoiman vähyys on hankaloittanut viljelyä koko kasvukauden.

- Tietenkin olisi kiva, jos jokainen ainakin kerran kävisi katsomassa tämän pellon ja haistelemassa näitä yrttejä ja kurkkua ja kurpitsaa, ylipäätään vähän koskettelemassa multaa. Mutta siihen me ei voida velvoittaa ihmisiä, Galina Kallio pohtii.

Yhteisöpelto on kiinnostanut myös muualla Suomessa. Ainakin Tampereella on jo päätetty aloittaa oma pelto ensi kesänä. Herttoniemeläisillä ensimmäinen kesä on mennyt opetellessa, mutta osuuskunta aikoo laajentaa toimintaansa: ensi vuodelle on jo päätetty palkata lisää työvoimaa ja kaupunkilaisten oma pelto saa seurakseen kaupunkilaisten oman puutarhan.

Tiina Lappalainen, Kuningaskuluttaja, YLE Asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.