Hyppää pääsisältöön

Perhokalastuksen ABC

Kalastuskonkarit Veli Autti ja Juha Vainio opastavat meidät perhokalastuksen saloihin. Ohjelmassa käydään läpi niin perhon sitominen kuin kalan pyydystäminenkin.

Perhokalastus on urheilukalastuksen vanhin muoto, ja sen suosio on Suomessa kasvanut vuosi vuodelta. Yhä useammin kosket täyttyvät ohuita vapojaan heiluttelevista perhokalastajista.

Perhokalastus ei kuitenkaan ole vain kalastamista, vaan siihen kuuluu paljon muutakin.
Monet perhokalastajat sitovat itse omat perhonsa, ja tällöin on tärkeää tietää, millainen perho milloinkin toimii.

Perhon tarkoitus on matkia hyönteisiä tai kaloja, joita pyydettävät kalat syövät. Siksi onkin tärkeää ottaa selvää, millaisia hyönteisiä joessa liikkuu, jotta osaa itse tehdä perhon sen mukaan.

Itse perhokalastus saattaa näyttää siltä, että vapaa vain heilutellaan edestakaisin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan tarkoitus on saada perho juuri siihen kohtaan, jossa suuri taimen lymyilee.

Mitä vähemmillä heitoilla siihen pääsee, sen parempi.

Jos (ja kun) kala iskee perhoon kiinni, alkaa koko lajin hienoin vaihe eli väsyttäminen. Pienikin taimen voi tarjota yllättävän kovan vastuksen, ja monesti taimen onkin ihmistä viekkaampi.

Kosket ovat täynnä teräviä kiviä, joihin siima katkeaa hyvin helposti. Taimenen suupielet ovat myös hyvin herkät, joten koukku voi revetä irti taimenen hypätessä.

Jopa tuntien väsytys ja etenkin väsymys unohtuvat kuitenkin nopeasti, kun täplillä koristeltu jalokala lipuu uupuneena haavin pohjalle.

Urheilukalastuksessa kalat päästetään usein takaisin jokeen seuraavaa kertaa odottamaan. Viisaat miehet ovatkin aikoinaan sanoneet: ”Taimen on usein liian arvokas pyydystettäväksi vain kerran.”

Teksti: Henri Saloranta

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto