Hyppää pääsisältöön

Puu-Vallila pelastui purkamiselta

Asukkaiden sinnikkyys pelasti Puu-Vallilan jyrän alta 1970-luvulla. Kerrostalokaavan uhkaamat puutalot päätettiin saneerata ja sittemmin Helsingin Vallilan puutalokorttelit on palkittu kulttuuriympäristön säilyttämisestä.

Puu-Vallilan talot rakennettiin 1910- ja 1920-luvuilla työläisten asunnoiksi. Jo 1940-luvulla puutaloidylliä uhkasi kivitalojen rakentamisen sallinut asemakaava. Sodanjälkeinen asuntopula esti kuitenkin tuolloin puutalojen purkamisen.

1960-luvun tehorakentamisen aikaan oli jälleen uusi kaava pyyhkimässä puutalot kerrostalojen ja julkisten rakennusten tieltä. 70-luvulla Helsingin kaupungin vuokrasopimus alueen tonteista oli sopivasti loppumassa ja vanhentuneeksi todettu asuntoalue haluttiin purkaa.

Asukkaat nousivat kuitenkin näkyvään vastarintaan ja purkuaikeista kehkeytyi julkinen kohu. Niinpä Helsingin kaupunki peruskorjasi kokeeksi yhden talon. Roineentie 1:n korjaus osoitti, että saneeraus tulisi uudisrakentamista halvemmaksi. Asukkaiden sinnikkyys palkittiin ja tonttien vuokra-aikaa jatkettiin asteittain 50 vuodella sillä ehdolla, että rakennukset saneerataan. Puutaloista reilut puolet oli kaupungin omistamia ja loput yksityisiä.

Peruskorjaus toi alueelle kaukolämmön ja muita asumisen mukavuuksia, kuten uudistetut keittiöt, kylpyhuoneet ja sisävessat. Ennen saneerausta valtaosassa taloista vessat sijaitsivat pihan perukoilla.

Aikoinaan purkukuntoiseksi tuomitusta Puu-Vallilasta on sittemmin tullut haluttu asuinalue. Alueen idylli on kelvannut postikorttimaisemiksi, esimerkiksi puutalorakentamiseen ja malliksi osuukunta-asumiseen. Vuonna 1991 Puu-Vallilan kortteleille myönnettiin kansainvälinen Europa Nostra -diplomi tunnustukseksi vanhan kultturiympäristön säilyttämisestä.

Vallilassa 1930-luvulla asunut kirjailija Helvi Hämäläinen muistelee, miten puutaloissa ei koskaan ollut kilpailua tai kateutta, koska kaikki olivat köyhiä. Hämäläinen kertoo Vallilan työläiskortteleissa viettämiensä vuosien olleen yhtälailla köyhyyden ja onnen aikaa. Puu-Vallilaan liittyvät rakkaat muistot oman lapsen hoitamisesta ja kuutamokävelystä Vallilan kallioilla Olavi Paavolaisen kanssa.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Helsingin puukaupunginosien kohtalo

"Onko jokaisen sukupolven rakennettava itselleen uusi kaupunki", kysytään reportaasissa vuodelta 1977. Pasilassa vanhat puutalot olivat saaneet väistyä uusien kerrostalojen tieltä. Vallilan, Käpylän ja Ruoholahden puutaloalueiden kohtalo oli vielä auki.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto