Hyppää pääsisältöön

Puu-Vallila pelastui purkamiselta

Asukkaiden sinnikkyys pelasti Puu-Vallilan jyrän alta 1970-luvulla. Kerrostalokaavan uhkaamat puutalot päätettiin saneerata ja sittemmin Helsingin Vallilan puutalokorttelit on palkittu kulttuuriympäristön säilyttämisestä.

Puu-Vallilan talot rakennettiin 1910- ja 1920-luvuilla työläisten asunnoiksi. Jo 1940-luvulla puutaloidylliä uhkasi kivitalojen rakentamisen sallinut asemakaava. Sodanjälkeinen asuntopula esti kuitenkin tuolloin puutalojen purkamisen.

1960-luvun tehorakentamisen aikaan oli jälleen uusi kaava pyyhkimässä puutalot kerrostalojen ja julkisten rakennusten tieltä. 70-luvulla Helsingin kaupungin vuokrasopimus alueen tonteista oli sopivasti loppumassa ja vanhentuneeksi todettu asuntoalue haluttiin purkaa.

Asukkaat nousivat kuitenkin näkyvään vastarintaan ja purkuaikeista kehkeytyi julkinen kohu. Niinpä Helsingin kaupunki peruskorjasi kokeeksi yhden talon. Roineentie 1:n korjaus osoitti, että saneeraus tulisi uudisrakentamista halvemmaksi. Asukkaiden sinnikkyys palkittiin ja tonttien vuokra-aikaa jatkettiin asteittain 50 vuodella sillä ehdolla, että rakennukset saneerataan. Puutaloista reilut puolet oli kaupungin omistamia ja loput yksityisiä.

Peruskorjaus toi alueelle kaukolämmön ja muita asumisen mukavuuksia, kuten uudistetut keittiöt, kylpyhuoneet ja sisävessat. Ennen saneerausta valtaosassa taloista vessat sijaitsivat pihan perukoilla.

Aikoinaan purkukuntoiseksi tuomitusta Puu-Vallilasta on sittemmin tullut haluttu asuinalue. Alueen idylli on kelvannut postikorttimaisemiksi, esimerkiksi puutalorakentamiseen ja malliksi osuukunta-asumiseen. Vuonna 1991 Puu-Vallilan kortteleille myönnettiin kansainvälinen Europa Nostra -diplomi tunnustukseksi vanhan kultturiympäristön säilyttämisestä.

Vallilassa 1930-luvulla asunut kirjailija Helvi Hämäläinen muistelee, miten puutaloissa ei koskaan ollut kilpailua tai kateutta, koska kaikki olivat köyhiä. Hämäläinen kertoo Vallilan työläiskortteleissa viettämiensä vuosien olleen yhtälailla köyhyyden ja onnen aikaa. Puu-Vallilaan liittyvät rakkaat muistot oman lapsen hoitamisesta ja kuutamokävelystä Vallilan kallioilla Olavi Paavolaisen kanssa.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Helsingin puukaupunginosien kohtalo

"Onko jokaisen sukupolven rakennettava itselleen uusi kaupunki", kysytään reportaasissa vuodelta 1977. Pasilassa vanhat puutalot olivat saaneet väistyä uusien kerrostalojen tieltä. Vallilan, Käpylän ja Ruoholahden puutaloalueiden kohtalo oli vielä auki.

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.