Hyppää pääsisältöön

Äidilläkin on oikeus nukkua!

Mitä voisi tehdä kun 2- ja 4-vuotiaat lapset nukkuvat rauhattomasti ja heräilevät useita kertoja yössä? Iltarutiinit (iltapala, iltapesut ja nukkumaan meneminen) tehdään aina samalla tavalla.

Äiti ei ole nukkunut lasten syntymän jälkeen yhtään kokonaista yötä ja alkaa olla aika loppu…

 

Kun luin kirjeesi, huolestuin kovasti. En lapsistasi (tämänikäiset kun saattavat heräillä aivan hyvin vielä useita kertoja yössä), mutta sinusta!  Ei ihme että olet aika loppu neljän vuoden valvomisten jälkeen.

nyt kehotan sinua ensimmäiseksi nukkumaan muutaman yön kokonaan
Yleensä kehotan vanhempia ensimmäiseksi pohtimaan sitä ja tätä lapsen näkökulmasta, mutta nyt kehotan sinua ensimmäiseksi nukkumaan muutaman yön kokonaan. Keksit varmasti itse monenmoisia ratkaisuja tilanteeseen, kunhan saat hieman virkistystä.

Siispä: ketkä kaikki voisivat hoitaa lapsiasi muutamaan yönä? Onko perheessänne toista vanhempaa? Nyt olisi varmaan hänen vuoronsa astua remmiin. Tai jos olet yksinhuoltaja: ketkä kaikki sukulaiset, ystävät, naapurit tulisivat hieman apuun?  Lapsesi ovat jo sen ikäisiä, että kestävät yön toisien aikuisten hoidossa omassa kodissaan, jos sinä nukut vaikkapa toisessa huoneessa tai jopa ihan muussa paikassa. He varmaankin ymmärtävät jo puhetta niin paljon, että voit suoraan kertoa heille nyt olevan äidin vuoro nukkua. Jos erossa olo tuntuu vaikealta, voit lisätä päiväaikaista huomiotasi lapsille korvaamaan yöllisen poissaolosi.

Jos kerta kaikkiaan ketään ei ole pyytää avuksi, sinun ei ehkä auta muu kuin nukkua siitä huolimatta koko yö. Ihmisen aivot tarvitsevat unta. Piste.

Kirjeestäsi ei käy ilmi miksi tarkalleen ottaen et nuku vaikka lapset heräilevät. Mitä lapset tekevät herätessään yöllä? Itkevät, alkavat leikkiä, herättävät toisensa, tulevat viereesi? Tai ehkä he nukkuvat jo vieressäsi perhepedissä ja heräät heidän kieriskelyynsä?

Lapsen levottomaan uneen ei tarvitse liittyä mitään erityistä. Se ei ole yksinään merkki sairaudesta, huolista tai vastaavista ongelmista. Aivan tavalliset, hyvin kehittyvätkin lapset näkevät usein painajaisia, joita he saatavat itkeä, heräilevät kääntämään kylkeä, luulevat yön olevan ohi kello 5.13 aamulla kun verhon takaa näkyy jo hieman valoa. Jotkut meistä nukkuvat levottomammin, siinä kaikki.

En tiedä miten sinun kohdallasi on, mutta tapaan aika usein perheitä, joissa lasten yöllinen hoiva on ikään kuin ”jäänyt päälle” vauva-ajoista. Usein perheessä on ollut jokin huoli lapsesta raskaus- tai vauvavaiheessa, esimerkiksi keskenmenonvaara, vaikea synnytys, sairastava vauva, avioeron uhka, tai aiempi lapsen menetys jommankumman vanhemman perheessä. On täysin ymmärrettävää, että silloin huoli lapsesta pitkittyy.
Pienen vauvan itkuun tulee vastata nopeasti, mutta lapsen iän karttuessa vastausviivettä kannattaa hieman pidentää.

  • Kaksivuotiaan uupunut vanhempi voi yöllä rauhassa odotella 2-5 minuuttia laantuisiko itku itsestään.
  • Mihinkään puuhailuihin, kuten veden juottoon tai unilauluihin ei yöllä enää kannata ryhtyä.

Voi tuntua vaikealta kuunnella yöllistä itkua reagoimatta, mutta suosittelen tämän ikäisillä jo kokeilemaan muutaman yön.

Komentelinkohan nyt sinua liikaa? Anteeksi jos näin kävi. Komenteluni johtuu siitä, että ajattelen tosissani, että sinullakin on oikeus nukkua. Vaikka kannatan lapsilähtöisyyttä, ei se merkitse sitä, etteikö vanhemmallakin olisi oikeuksia. Ihan tuohdun kun ajattelen, että olet yksin joutunut hoitamaan näin pitkän valvomisrupeaman!  

Jos siis kirjoitukseni ei sovikaan tilanteeseesi, voit varmaan saada vähemmän tuohtuneen vastauksen vaikkapa neuvolapsykologilta. Toivon sydämestäni sinulle hyviä öitä!

 

Janna Rantala on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja pienten lasten äiti. Hänellä on laaja työkokemus lasten ja perheiden ongelmista - vauvasta teini-ikäisiin. Hän on toiminut myös aikuispsykiatrina, neuvola- ja koululääkärinä sekä kouluttajana. Tällä hetkellä hän opiskelee perhepsykoterapeutiksi.

Linkit:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus