Hyppää pääsisältöön

Musiikkitalo - kaupunkikuvan harmonisoija

LPR-arkkitehti Marko Kivistö oli vasta arkkitehtiylioppilas, kun hän voitti kahden kollegansa kanssa Musiikkitalon suunnittelukilpailun.

LPR-arkkitehdit Oy voitti vuosituhannen vaihteessa järjestetyn Musiikkitalon suunnittelukilpailun teoksellaan A Mezze voce, Hiljaisella äänellä. Voittajatyö valittiin 243 ehdotuksesta. Valintatuomaristo piti voittajaa yleispätevänä ja pelkistettynä luomuksena.

Musiikkitalo on nyt valmis, ja arkkitehti Marko Kivistö sanookin olevansa helpottunut ja kiitollinen, kun pitkä ja raskas taival on takana ja kun vielä näyttää siltä, että asiat ovat menneet hyvin. Hänen mukaansa talo täytti sekä suunnittelijoiden että tilaajan tavoitteet.

Musiikkitalon muotokieli herätti jo ennakkoon puhetta, ei vähiten siksi, että se sijaitsee keskeisellä paikalla pääkaupunkia. Myös talon kustannuksia kauhisteltiin. Arkkitehti Marko Kivistö vastaa kritiikkiin rauhallisesti toteamalla, että kaikille mielipiteille on tilaa ja että Musiikkitalon suunnittelun lähtökohtana oli kaupunkikuvan harmonisointi toisia, jo olemassaolevia elementtejä kunnioittaen.

Haastattelun ohessa nähdään myös rakenteilla olevan Musiikkitalon sisätiloja sekä kuullaan japanilaisen akustiikan suunnittelijan Yasuhisa Toyotan näkemyksiä akustiikasta.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto