Hyppää pääsisältöön

Enneagrammista apua parisuhteeseen ja työelämään

Enneagrammista apua parisuhteeseen ja työelämään. Kuva: Stock.xchng

Mutta miten ihmeessä positiivisia tunteita kaivaisi esille ja antaisi toiselle? Varsinkin jos se toinen on juuri loukannut minua verisesti.

Että mulla keittää yli! Apua, minkä sammakon mä laskin suusta! Nyt toi saa kuulla kunniansa! Tuttu tilanne kaikille. Jokin asia tai olosuhteet koetaan niin ahtaiksi, että mielessä laukeaa vaistoreaktio.

Tutkimusmatkalle omaan itseen voi lähteä enneagrammin avulla. Parhaimmillaan tämä tutkimusmatka eheyttää meidät läsnäoleviksi.

- Etuaivolohko sulkeutuu eli juuri se alue lakkaa toimimasta, jolla tuotetaan uutta ajattelua ja nähdään eri vaihtoehtoja. Tästä aktivoituu sellaista käytöstä, mikä ei ole kivaa, sanoo valmentaja Tuija Tähtinen

Miksi yksi huutaa ja murskaa kaiken ympäriltään, kun toinen vastaavassa tilanteessa käpertyy omaan yksinäisyyteensä ja muuttuu ylimieliseksi?

Työelämässä erilaiset tyypit ovat rikkaus. Parisuhteessa kaksi eri tyyppiä tukee ja täydentää toisiaan.
Samalla tavalla kuin meillä on syntymästä tietty temperamentti, niin me olemme myös jotain enneagrammityyppiä. Näitä enneagrammityyppejä on yhdeksän ja ne ovat kaikki yhtä hyviä. Työelämässä erilaiset tyypit ovat rikkaus. Parisuhteessa kaksi eri tyyppiä tukee ja täydentää toisiaan.

Se mihin tyyppiin kuulumme perustuu sisäiseen motivaatioon. Jokainen enneagrammityyppi hahmottaa maailmaa radikaalisti eri tavoin.

Enneagrammityypit:

  1. Perfektionisti/uudistaja on laaduntakaaja
  2. Auttaja/huolehtija välittää muiden tarpeista
  3. Suorittaja/menestyjä saa asioita aikaiseksi
  4. Romantikko/individualisti on herkkätunteinen havainnoijia
  5. Tarkkailija/pohdiskelija analysoi asioita
  6. Kyselijä/epäilijä on luotettava periaatteen ihminen
  7. Seikkailija/optimisti luo eloisaa energiaa ympärilleen
  8. Itsevarma/johtaja on oikeudenmukainen ja suojeleva laumanjohtaja
  9. Sovittelija/rauhanrakentaja tukee hyväluontoisesti kaikkia

eneagrammi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Omaa tyyppiä voi hakea enneagrammi-testin avulla

- Ihmisellä saattaa olla vaikea löytää omaa enneagrammityyppiään, koska lähtökohtaisesti emme halua tulla lokeroiduiksi jonkun tyypin edustajiksi. Olemmehan kaikki ainutlaatuisia yksilöitä. Usein olemme myös oppineet käyttäytymään tavoilla, jotka eivät ilmennä sisintämme. Yhteiskunta suosii tällä hetkellä kolmostyyppiä eli suorittajia, siksi työelämässä näkyy nyt paljon kolmostyypin käyttäytymistä, sanoo Tuija, joka on enneagrammin seitsikko eli seikkailija.

Oma enneagrammityyppi on hyvä tunnistaa, koska stressitilanteessa alamme yliviljellä omaa tyyliämme

Minä olen tyypiltäni kolmonen eli stressitilanteessa suoritan, suoritan, suoritan... Jokaisella enneagrammityypillä on myös oma stressisuuntansa kohti toista enneagrammityyppiä. Suorittajalla se on yhdeksikkö eli sovittelija. Stressisuunnassa toiseen tyyppiin käperrytään tai sieltä haetaan epätoivoisesti ratkaisua tilanteeseen.

Mutta miksi me sitten alamme yliviljellä omaa tyyppiämme? Miksi minä kolmonen suoritan ja alan hädissäni sovitella, kun seikkaileva seiska ajautuu kohti perfektionismia?  

Painetilanteissa meissä usein aktivoituvat vaistoreaktiot, alkukantaiset itsesuojeluvaistot. Yksi vaisto selittää maailmaa niin, että tärkeintä on saada ruokaa, suojaa ja lämpöä ja että pitää selviytyä yksin. Toiselle elinehto on pari, kuolen jos mulla ei ole paria. Kolmas tarvitsee hengissä säilymisen tunteeseen lauman, selviän hengissä kun olen osa isompaa ryhmää. 

Meillä kaikilla on nämä alitajuiset mallit, mutta jokin näistä selitysmalleista on hallitseva. Vaistoreaktioiden lauetessa alamme toimia automaattiohjauksella.

- Jos päästämme itsemme automaattiohjaukselle me käyttäydymme todennäköisesti aika ikävästi kukin enneagrammityyppimme mukaisesti, Tuija kertoo.

- Kun käytämme näitä biologisia hengissäsäilymisreaktioita, meitä viedään kuin pässiä narussa. Näiden reaktioiden vallassa ei ole mahdollista päästä samalle aaltopituudella.

Siinäpä se. Minun vaistoreaktioni on tarve kuulua ryhmään. Konfliktissa pelkään, että minua ei rakasteta. Alan siis suorittaa vimmatusti, jotta saisin lauman hyväksynnän. Parisuhteessa ja työelämässä nämä reaktiot näyttäytyvät usein toisille outoina tai käsittämättöminä. 


Tärkeintä on itsetuntemus

Enneagrammin kautta meillä on mahdollisuus oppia, mikä vaikutus meillä on itseemme ja muihin. Parhaimmillaan opimme kaikkien yhdeksän tyypin upeista lahjoista ja kasvamme kokonaisiksi.  

- Olisi niin houkuttelevaa lähteä luokittelemaan kumppania ja työkaveria, mutta ensin kannattaa kääntää katse itseensä, Tuija kehottaa.

Mikä motivoi minua, miten toimin, että osaan hoitaa itseäni niin hyvin, että en aja automaattiohjauksella? Itsensä havainnointi auttaa löytämään omimman minän. Matka itseen saattaa sisältää muutaman autskohdan, mutta se on totta vie palkitseva. Armollisuus on tällä matkalla loistava eväs.

- Kumppania tai työkaveria ei voi muuttaa, mutta kun itse muuttuu niin maailmakin muuttuu, Tuija vakuuttaa.

On todella kova vaatimus kaivaa rakkautta loukkaajaa kohtaan. Koneistomme ei toimi niin, että voisimme oikaista loukkaantumisesta rakkauteen. Loukkaantumisemme haluaa tulla kuulluksi ja onkin tärkeää, että otamme ainakin itse omat tunteemme vastaan kunnioittavasti, mutta samalla otamme myös vastuun niistä.

- Minusta sitä vastuunottoa on tutustuminen omaan itseen ja omiin tapoihin reagoida ja selittää maailmaa – yksi mahdollinen keino on enneagrammi. Emme ole tunteidemme armoilla. Sen sijaan tunteet ovat mittaristo, jonka avulla voimme suunnistaa, Tuija sanoo lopuksi.

Lisätietoja: Enneagrammi-testi

Enneagrammikaaviokuva: Suomen enneagrammi ry

Linkit:

Kommentit
  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys