Hyppää pääsisältöön

Radiojumalanpalvelus on kuulunut koteihin vuodesta 1926

Radiojumalanpalvelus on Ylen vanhimpia ohjelmia. Ensimmäinen jumalanpalvelus radioitiin 12. syyskuuta vuonna 1926 vain kolme päivää Yleisradion lähetystoiminnan alkamisesta.

Radiojumalanpalvelusten historia alkoi Tampereen radioyhdistyksen helmikuussa 1925 aloittamista radioinneista. Ensimmäinen Ylen lähetys oli releointi radioyhdistyksen ohjelmasta Tampereen tuomiokirkosta 12. syyskuuta 1926. Samana päivänä lähetettiin myös ruotsinkielinen jumalanpalvelus Helsingistä Johanneksenkirkosta.

Vuonna 1934 Yle alkoi radioida jumalanpalveluksia eri puolilla Suomea. Varhaisin tallenne Yleisradion lähettämästä jumalanpalveluksesta löytyy vuodelta 1935. Siinä kuullaan kirkkoherra Paavo Virkkusen alkurukous Johanneksen kirkossa Helsingissä.

Jumalanpalvelusten radiointi herätti aikoinaan myös vastustusta. Sen pelättiin vähentävän kirkossa kävijöiden määrää ja toimituksen hartautta. Radiojumalanpalvelus vakiintui kuitenkin pian osaksi radion ohjelmistoa. Vuosikymmenten aikana jumalanpalvelusten ketju on katkennut vain talvisodan alkupäivinä. Sota-aikana ohjelma yleensä tehtiin salatuista paikoista muun muassa ilmapommitusvaaran vuoksi.

Radiojumalanpalvelus on Yle radio 1:sen kuunnelluin säännöllisesti lähetettävä ohjelma. 2000-luvulla se on kerännyt viikottain yli 200 000 kuulijaa muodostaen Suomen suurimman jumalanpalvelusyhteisön. Syyskuusta 2010 lähtien radiojumalanpalvelukset on voinut kuunnella myös verkossa Yle Areenassa.

Radiojumalanpalveluksen vaiheista, merkkipaaluista ja yleisösuhteesta kertoivat aamu:tv:n haastattelussa 75-vuotisjuhlatunnelmissa kirkon tiedotuskeskuksen toimituspäällikkö Viena-Inkeri Lounela ja teologian tohtori Heikki-Tapio Nieminen.

Teksti: Heidi Sommar, Kirkon tiedotuskeskus

Tietolaatikko

Jumalanpalvelusten välittäminen kuuluu Ylen lakisääteisiin julkisen palvelun tehtäviin. Kirkon tiedotuskeskuksen radiotoimitus tuottaa jumalanpalvelukset ja kouluttaa radiossa saarnaavia pappeja yhdessä Kirkon koulutuskeskuksen ja Ylen radiotekniikan kanssa.

Radiojumalanpalvelusten merkkipaaluja:

Helmikuussa 1925: Tampereen radioyhdistys aloitti radioimaan jumalanpalveluksia Tampereen alueella
12.9.1926 Ensimmäinen Ylen lähettämä radiojumalanpalvelus (releointi Tampereen radioyhdistyksen lähetyksestä)
26.9.2011 Ensimmäinen Ylen oma lähetys radiojumalanpalveluksesta
Vuonna 1929 Virosta lähetettiin ensimmäinen ortodoksinen jumalanpalvelus
Vuonna 1930 Ensimmäinen suomalainen ortodoksinen radiojumalanpalvelus
Vuonna 1945 Vapaiden kirkkokuntien radiojumalanpalvelukset
Vuonna 1954 Pelastusarmeijan radiojumalanpalvelukset
Vuonna 1968 Ensimmäinen naispuolinen saarnaaja (lehtori Paula Kaiser) radiojumalanpalveluksessa
Vuonna 1969 Ensimmäinen katolinen radiojumalanpalvelus

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto