Hyppää pääsisältöön

Boheemi elää edelleen

Valokuvia Matti "Peltsi" Pellonpäästä.
Valokuvia Matti "Peltsi" Pellonpäästä vuosien varrelta. Valokuvia Matti "Peltsi" Pellonpäästä. Kuva: yle kuvanauha Matti Pellonpää,Yle Elävä arkisto

Ystävät ja työtoverit muistelevat vuonna 1995 kuollutta Matti ”Peltsi” Pellonpäätä Janne Kuusen ohjaamassa dokumenttielokuvassa: Boheemi elää.

Oman sukupolvensa tunnetuimpiin näyttelijöihin kuulunut taiteellinen monilahjakkuus Matti ”Peltsi” Pellonpää keräsi elinaikanaan tunnustusta erityisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Näyttelijäntöiden lisäksi Pellonpää muistetaan ääninäyttelijänä, muusikkona ja kirjoittajana.

Pilke silmäkulmassa, mutta suurella sydämellä ja kunnioituksella toteutetussa dokumentissa ääneen pääsevät ne tärkeimmät: Pellonpään ystävät, kollegat ja elämänkumppanit. Kaikilla on sanansa sanottavana omalaatuisesta näyttelijästä aina herkistymiseen asti.

Lapsuudestaan asti elokuvasta kiinnostuneen Pellonpään varhaisimpia kamerakokeiluja valottaa tämän lapsuudenystävä Seppo Seuranen. Näyttelijä Vesa Vierikko muistelee omaa yhdennäköisyyttään Pellonpään kanssa. Tarinan mukaan jopa Pellonpään äiti onnistui sekoittamaan nuoret miehet toisiinsa näyttelijäuran alkuvaiheessa.

Näyttelijä Jukka-Pekka Palo taas muistuttaa, ettei olisi itse päässyt teatterikorkeakouluun ilman Pellonpään apua. Kari Väänäsen kanssa he imitoivat muun muassa Pellonpään kävelytyyliä ja omalaatuista huumorintajua, jonka miehet jakoivat.

Erityisessä arvossa boheemeista elämäntavoistaan tunnetun Pellonpään elämässä olivat naiset, joista monista tuli myös hänen kihlattujaan. Vasta seitsemäntoistavuotiaana Pellonpään kanssa kihlautunut Tiina Bergström kertoo miten parisuhde sai arvoisensa lopun. Avovaimo Tuula Mentula taas valottaa Pellonpään viimeisiä vuosia ja näyttelijän kamppailua lapsuudesta asti riivanneen sydänsairauden kanssa.

Ohjaaja Aki Kaurismäki kertoo lähestyneensä ensitapaamisellaan jo silloin gurun asemassa ollutta Pellonpäätä nöyristellen ja varovaisesti. Yhteistyö poiki lopulta yhdessä 11 elokuvaa, joista kuudessa Pellonpää näytteli pääosan. Miehet jakoivat vision suomalaisen miehen arkkityypistä, joka kiteytyi useissa elokuvarooleissa Uolevi Nikander -nimisen alter egon hahmossa.

”Minulla jäi ainakin viisi - kuusi elokuvaa Matin kanssa tekemättä. Jäin tuuliajolle ja jouduin alkamaan keksiä asioita itse”, Kaurismäki kertaa.

Matti Pellonpää kuoli 13. heinäkuuta vuonna 1995 sairaskohtaukseen. Hän oli kuollessaan 44-vuotias.

Tietolaatikko

Matti Kalervo "Peltsi" Pellonpää (28. maaliskuuta 1951 Helsinki – 13. heinäkuuta 1995 Vaasa).

Boheemi Elää - Matti Pellonpää ohjaus Janne Kuusi 2011 Kesto 01:14:59

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto