Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Rautakaupat pelaavat varman päälle

Kuluttajaliiton ja Kuningaskuluttajan kauppapartio kävi tällä kertaa rautakaupoissa. Palvelu oli asiantuntevaa ja ystävällistä. Rautakauppojen myyjät kuitenkin toimivat aina varman päälle pelaten.

Kohteena K-raudat ja Starkit

Kauppapartio teki tämänkertaisen täsmäiskunsa kesän kynnyksellä, toukokuussa. Partio jalkautui rautakauppoihin yhdeksällä eri paikkakunnalla: Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Vaasassa ja Oulussa. Partion kohteeksi valikoituivat K-raudat ja Starkit, jotka ovat Suomen suurimmat rautakauppaketjut.

Jokaisessa kaupungissa käytiin yhdessä K-raudassa ja yhdessä Starkin myymälässä. Ensimmäisen ostosreissun partio teki arkipäivänä, tiistaina tai keskiviikkona illansuussa. Toisen kerran rautakaupoissa käytiin ruuhka-aikaan, lauantaina aamupäivällä.

Jonotusajat kohtuuden rajoissa

Kauppapartion ensimmäinen tehtävä oli mitata, kuinka kauan rautakaupassa kestää, ennen kuin pääsee myyjän puheille. Kelloa katsottiin kauppaan sisälle mennessä. Ajanotto pysähtyi, kun löytyi myyjä, joka alkoi palvella asiakasta. Kun kaikki yhdeksän partion jäsentä mittasivat jonotusaikaa jokaisella ostokeikalla, mittauksia karttui kaikkiaan 36.

Jonotusaajan pituudessa ennätys tehtiin Kuopion Starkissa.

- Tulin palvelutiskille, mutta myyjä oli menossa toisen asiakkaan kanssa. Painoin tiskillä olevaa myyjän kutsunappia ja kuulutus tietysti tuli. Mutta 12 minuuttia meni, ennen kuin tapahtui mitään, kertoo Rolf Runonen.

Kuopio ei kuitenkaan ollut ainoa paikka, jossa myyjän odottaminen kesti. Seuraavasta taulukosta näkyy, että yli viiden minuutin odotuksia oli muitakin. Useimmiten myyjä sentään löytyi muutamassa minuutissa tai jopa heti.

Jonotusaika Kpl
6-12 min 4
2-5 min 18
1 min tai alle 14

Kauppias selittää palvelun viivästymistä rautakauppa-asioinnin monimutkaisuudella.

- Myyjien määrä on kyllä mitoitettu asiakasvirran mukaan. Mutta jos edellinen asiakas on vaikkapa koko talon maalinostaja, niin siinä kun valitaan värit ja funtsitaan maalit ja vielä sekoitellaan ne maalit, niin aikaa menee, selittää yksikön päällikkö Ensio Väätäinen Kuopion Starkista.

Kauppiaan mielestä kohtuullinen odotusaika olisi korkeintaan viisi minuuttia. Asiakas on tiukempi:

- Pari-kolme minuuttia olisi kohtuulinen, arvioi Rolf Runonen.

Naula vai proppu kipsilevyyn?

Kauppapartio testasi myös rautakaupan myyjien tietoja. Ensimmäisellä ostosreissulla myyjille kerrottiin, että pitäisi kiinnittää kello kipsilevyseinälle. Kiinnittämiseen piti käyttää naulaa, koska seinään ei haluttu tehdä isoa reikää. Partio kysyi, kuinka painavan esineen naulalla voi kipsilevyseinälle ripustaa?

- Myyjä sanoi, että hän ei mene takaamaan naulakiinnityksen kestoa, kertoo Rolf Runonen.
- Sanoin, että kello ei paina paljon. Mutta myyjä epäili, että kipsilevyseinä voi lohjeta ja kello pudota.

Kipsilevyn valmistajan mukaan teräsnaulalla voi kipsilevyseinälle ripustaa jopa kolmen kilon painoisen esineen. Tätä ei tiennyt yksikään kauppapartion tapaamista myyjistä. Myyjät eivät joko esittäneet mitään painoarviota tai antoivat jonkun väärän, useimmiten liian pienen luvun.

Kipsilevy ja naula 18 myyjää
Oikea paino 0
Ei mitään arviota 10
Väärä/Epämääräinen paino 18

Myyjät suosittelivat kiinnityksen proppausta, kipsilevykoukkuja ja muita kipsilevylle suunniteltuja kiinnityksiä. Naulaa ei olisi halunnut myydä yksikään myyjä. Kauppiaalla on tähän hyvä selitys.

- Koulutuksissa on kyllä sanottu, että joskus hätätapauksissa naulallakin voi kiinnittää. Mutta valmistajat suosittelevat kuitenkin aina, että myykää oikea kipsilevykiinnike, selittää kauppias Matti Naumanen Kuopion K-Raudasta.

Kauppias Naumanen myöntää, että myyjät toimivat niin sanotusti varman päälle pelaten.
- Silloin ei tule turvallisuusongelmia myöhemmin, sanoo Naumanen.

Myyjät ovat epäilemättä oikeassa siinä, että kipsilevyseinälle on paljon parempiakin kiinnitystapoja kuin naula. Mutta jos asiakas naulan haluaa ja tarvitsee, ei häntä pitäisi tarpeettomasti pelotellakaan.

Maalikaupassa ei oteta riskejä

Lauantain kauppakäynnillä partio selitti myyjille, että pitäisi maalata rantasauna uudelleen. Maalaus onnistuu varmimmin, jos tietää, mitä vanha maali seinässä on. Maalauksen säännöt menevät niin, että vesiohenteisen maalin päälle voi panna vain uutta vesiohenteista maalia. Öljymaalin päälle kelpaa sekä vesiohenteinen että öljymaali. Mutta jos vanhastaan öljymaalilla käsitellyn pinnan maalaa uudelleen vesiohenteisella, öljymaaliin ei voi enää myöhemmin palata.

Myyjille esiteltiin maalinäyte ja valokuva vanhasta maalipinnasta. Heiltä kysyttiin, mitä maalia näytteessä on? Marja-Liisa Ahlqvist esitti kysymyksensä Lappeenrannan K-Raudassa.

- Myyjä sanoi, että ei hän näistä maalinäytteistä oikein osaa sanoa mitään. Hän meni kysymään toiselta myyjältä, mutta ei tämäkään osannut sanoa näytteistä mitään.

Pitkittäin irtoavista ja taipuisista maalisuikaleista olisi voinut päätellä, että kyseessä on vesiohenteinen tuote. Tämän osasi sanoa suunnilleen puolet myyjistä. Mutta toinen puoli porukukasta ei joko osannut sanoa oikein mitään tai jopa luuli maalia öljymaaliksi.

Maalin tunnistaminen 18 myyjää
Tunnisti maalin/Neuvoi tunnistamaan 10
Ei tietoa 5
Luuli öljymaaliksi 3

Kauppias Timo Tersa K-Rauta Lappeenrannasta harmittelee lauantaipäivän kiirettä.

- Kyllähän tällaisen tiedon voi hakea esimerkiksi internetistä tai maalitehtaan puhelinpalvelusta. Veikkaan, että oli niin kiirettä, että myyjä teki nopean ratkaisun ja myi varman päälle.

Kiinnostavaa onkin se, mitä myyjät tällaisissa kiireisissä tilanteissa suosittelevat asiakkaille. Tässä kyselyssä kaikki myyjät, siis myös ne, jotka eivät tunnistaneet maalia, suosittelivat jatkokäsittelyyn vesiohenteista tuotetta. Se on varma ratkaisu, koska vesiohenteinen maali kelpaa aina, oli alla mitä tahansa. Öljymaalin kanssa voisi tulla vahinkoja. Kauppiaan mukaan erehtymisen mahdollisuus pitää myyjät varovaisina.

- Jos me myydään väärää maalia väärään paikkaan, niin todennäköisesti asiakas valittaa siitä. Sitten juttu menee kuluttajaviranomaisille, ja sitä kautta lähdetään sitten katsomaan, että onko kauppa syyllinen siihen. Joudumme olemaan vähän varuillaan tällaisissa asioissa, sanoo Timo Tersa.

Pelkän varuillaan olon sijasta myyjille voisi suositella parempaa perehtymistä maalien tunnistamiseen. Jos myyjä ei ole asiasta varma, aina voi suositella asiakkaalle keinoja selvittää maalilaatu omin voimin. Maalifirmojen nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa siitä, miten maalin voi tunnistaa.

Irti rautakauppapelosta

Vanhempi sukupolvi muistanee edesmenneen Speden legendaarisen rautakauppasketsin. Sketsissä unelias ja välinpitämätön myyjä pyrki pääsemään asiakkaasta eroon silkalla väsytystekniikalla. Marja-Liisa Ahlqvistin kokemukset Lappeenrannan rautakaupoissa olivat kaikkea muuta.

- Minulla oli aikaisemmin jonkinlainen rautakauppapelko. Kun tuli rautakauppaan, niin tuntui, ettei löydä mitään eikä tiedä mitään, Marja-Liisa selittää.
- Mutta näillä ostoskerroilla pelko hälveni. Myyjät jaksoivat kuunnella ja ymmärsivät, mitä puhuin.

Palvelun laatu 36 myyjää
Ystävällistä 20
Asiallista 14
Välinpitämätöntä 2

Samanlaisia kokemuksia oli muillakin kauppapartiolaisilla. Useimmiten palvelu oli ystävällistä tai vähintäänkin asiallista. Välinpitämätöntä tai epäystävällistä palvelua tuli vastaan erittäin harvoin.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, Yle Asia

Katso myös kauppakohtaiset tulokset

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.