Hyppää pääsisältöön

Kati Outisen maailma

Aki Kaurismäen luottonäyttelijän elämä ei aina ole ollut ruusuilla tanssimista. Kati Outisen on pitänyt käydä myös työvoimatoimistossa päiväraha-anomuspapereita täyttelemässä.

Marko Gustafssonin vieraana on näyttelijä Kati Outinen. Haastattelua tehtäessä Outinen on juuri palkittu parhaasta naispääosasta Cannesin elokuvafestivaaleilla. Rooli Pelastusarmeijan soppaa jakavana Irmana, Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä poikkesi Outisen aiemmista rooleista siinä, että aiemmin esittämistä hahmoista, kuten kaupan kassasta hänellä on ollut omaa kokemusta.

Outinen kertoo jo lapsena haaveilleensa työstä näyttelijänä. Toinen lapsuuden haaveammatti hänellä oli työskennellä Keskon kassana: "pitkät kauniit punaiset kynnet ja viralliset hienouspaperit" houkuttelivat nuorta Outista. Näytteleminen otti kuitenkin voiton kassaneidin työstä.

Outisen näyttelijänura sai alkunsa keväällä 1980, tuolloin valmistui Tapio Suomisen elokuva Täältä tullaan elämä, jossa Outisella oli Lissun rooli. Elokuvan kuvausten aikaan Outinen luki ylioppilaskirjoituksiin ja valmistautui Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Yo-lakin saamispäivänä Kati Outiselle selvisi, että hän on päässyt Teatterikorkeakouluun. Lapsuuden haaveesta tuli totta.

Vaikka unelma toteutui, on Outinen kokenut myös freelance-näyttelijän arjen epävarmuuden. Hän kertoo elämänvaiheestaan, jolloin yksinkertaisesti töitä ei vain ollut ja apua piti kysyä työvoimatoimiston tiskiltä. Nyt Outisella on taas töitä ja haastatteluja niin, ettei tahdo nukkumaan ehtiä.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto