Hyppää pääsisältöön

Antero Mertaranta selosti MM-kiekkoa mestaruudesta mestaruuteen

Selostaja Antero Mertaranta puhui itsensä suomalaisten sydämiin vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuden siivellä. Vuonna 1997 Kotimaan katsaus selvitti millainen mies löytyy kansakunnan tunnetuimman urheiluäänen takaa.

Vuoden 1995 jääkiekon MM-kilpailut olivat Yleisradion ensimmäiset, ja heti osuttiin napakymppiin: Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden. Tuolloin vielä ainutlaatuisen urheilusaavutuksen kehuttiin nostaneen kansakunnan laman syövereistä 1990-luvun loppukiitoon.

Jääkiekkomaajoukkueen rinnalle kyseisessä saavutuksessa nousi yksi mies tai oikeammin yhden miehen ääni. Kisojen myötä urheiluselostaja Antero Mertaranta vakiinnutti asemansa kansakunnan ykkösselostajana.

Keväällä 2011 Suomen jääkiekkomaajoukkue uusi maailman mestaruuden. Samalla vuonna 1995 aloitettu ympyrä sulkeutui Yleisradion luovuttua MM-kiekon lähetysoikeuksista.

Myös koko alkuvuoden 2011 kestänyt spekulointi Mertarannan tilanteesta sai syyskuussa vahvistuksena: selostaja jättää yleisradion ja Ylen jääkiekon, kuudentoista yhdessä vietetyn vuoden jälkeen. Ilmoitus jakoi mielipiteitä, mutta kautta linjan tärkeimpänä pidettiin selostajalegendan työn todennäköistä jatkumista jääkiekon parissa.

Huhtikuussa 2011 YleX aamu haastatteli Mertarantaa aiheesta. Vaikka selostaja ei vielä tuolloin tilannettaan suostunut kommentoimaan, kertasi hän aikaansa MM-jääkiekon parissa. Hän intoutui antamaan näytteen kuuluisasta artikulaatiostaan ja päivitteli suomalaisten fanien intoa lähteä vaikka halkotalkoisiin, mikäli oikea mies pyytäisi.

Antero Mertarannan toistaiseksi viimeiseksi työksi Ylellä jäi yleisurheilun Suomi–Ruotsi yleisurheilumaaottelu.

Tietolaatikko

Mertaranta toimi YLEllä myös Se on siinä- ja Urheiluhullut visailujen juontajana.
Vuonna 2010 Mertaranta palkittiin Radio Gaalassa Kaikkien aikojen radiopersoonana.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto