Hyppää pääsisältöön

Koukuttava adrenaliinihuuma

Extreme-lajeja harrastavat hakevat elämyksiä, jännitystä ja riskejä. Vauhdin ja vaaran tavoittelu on kuitenkin harkittua ja hallittua, lopputulos on harrastajasta itsestään kiinni. Riskilajien tuoma mielihyvä ja nautinto saattaa jopa koukuttaa.

Helsinkiläinen Kosti Simula on harrastanut rajuja, vauhdikkaita lajeja koulupojasta saakka, alamäkipyöräilyä kesäisin ja lumilautailua talvisin. Riskit ja hurjat hypyt yhdistävät lajeja.

– Tämä tilanne, kun ajat alamäkeen pakottaa keskittymään. Sinä et pysty ajattelemaan muuta kuin sitä mitä teet. Se on aika vapauttavaa, varsinkin töiden jälkeen, omien huolien jälkeen, se on pakokeino ja keino nollata, selittää Kosti Simula lajivalintaansa.

YLE Akuutti Alamäkipyöräily on extreme-laji. Se on laji, joka tavallisista ihmisistä saattaa vaikuttaa uhkarohkealta, jopa hengenvaaralliselta. Mutta ei kaikista, tietty osa ihmisistä hakee ja kaipaa elämyksiä, jännitystä ja haasteita. Rajuja lajeja harrastavia huimapäitä on aina ollut suunnilleen yhtä suuri määrä väestöstä.

– Tämmöiset ihmiset hakevat vaaratilanteita, riskitilanteita. Heille se on positiivista, he katsovat esimerkiksi tuota mäkeä tuolla, että siinä minä voin toteuttaa itseäni, kehittää taitoja. Tuosta minä saan mielihyvää, kuvailee psykologi Sampo Kettunen.

Tietty osa ihmisistä on aina hakenut voimakkaita tunne-elämyksiä, riskinottoa kaihtamatta. Teoreetikot ovat selittäneet tätä ihmisryhmää niin, että heillä on seikkailugeeni tai että heillä on elämys- ja jännityshakuinen persoonallisuuspiirre.

YLE Akuutti– Extreme-lajeissa kiehtoo varmaan se mielihyvä ja se, että saa nautintoa siitä mitä tekee. Tärkeässä osassa on se asia, että olet itse kontrollissa siitä mitä teet, toiminnan lopputulos riippuu omasta itsestä, se ei ole sattumankauppaa, luonnehtii Sampo Kettunen.

Riskejä valikoiden

Vasta extreme-lajien tuoma adrenaliinimyrsky saa huimapäät tuntemaan elävänsä. Voimakkaita tunne-elämyksiä tavoittelevat ihmiset nauttivat vauhdin hurmasta, vaarasta ja läheltä piti tilanteista. Kosti Simulalle tärkeä osa alamäkipyöräilyä on kaveriporukka.

– Alamäkipyöräily tuo onnistumisen tunnetta, mutta myös epäonnistumisen tunnetta. Porukassa ajaminen on semmoista, että aina sattuu ja tapahtuu. Joskus voi olla hauskoja, joskus vähemmän hauskoja tapahtumia. Mutta siinä on se jännitys ja nopeus mikä kiehtoo, toteaa Simula.

YLE AkuuttiEnnen kuin alamäkipyöräilijät hyppäävät satulaan ja lähtevät viilettämään mäkeä alas kartoitetaan mahdolliset riskit.

– Tämä lauta on irti vähäsen, Kosti Simula toteaa tutkiessaan mäessä olevaa hyppyriä, mutta kyllä tosta voi ajaa, hän arvioi.

– Riskit on tietoisia valintoja. Se on selkeä asia, mikä nousee esille, kun on tutkittu riskilajien harrastajia. Nämä ei ole älyttömiä, turhia riskejä. Nämä on laskelmoituja riskejä. Ainakin kovalla, korkealla tasolla näitä lajeja harrastavat eivät tee tyhmyyksiä. He tietävät taitotasonsa ja haluavat sitä parantaa ja eivät ota turhia riskejä, sanoo psykologi Sampo Kettunen.

Loukkaantumisen pelko

– Hyvin harvoin, itse asiassa, tapahtuu mitään vakavaa. Kyllä se on paljon hurjemman näköistä kuin mitä se itse asiassa on. Meillä on aina hyvät suojavarusteet päällä ja riskit on minimoitu, vakuuttaa Kosti Simula.

Alamäkipyöräilijöillä on umpikypärät, selkäpanssarit, polvi-, kyynärpää- ja olkapääsuojat. Turhia riskejä ei oteta.

YLE Akuutti– Pelko tässä lajissa on se, että tapahtuu jotakin, ettei voi enää harrastaa pyöräilyä pitkään aikaan. Minullakin on ollut loukkaantumisia, varsinkin lumilautailussa, mutta myös pyöräilyssä. Loukkaantumiset ovat raskaita henkisesti. Sitä pelkää eniten, että kesken kauden, kesken kesän tapahtuu jotakin, että ei pääsekään ajamaan, paljastaa Kosti Simula.

Parempaa kuin huumeet

Riskilajit tuottavat helposti huippuelämyksiä, ne saavat ajantajun häviämään ja syntyy flow kokemuksia. Kyse on adrenaliinin vaikutuksesta. Adrenaliini on hormoni, jota syntyy stressitilanteissa. Tämä hormoni saa sydämen sykkimään ja se lisää suorituskykyä. Riskilajien tuottama adrenaliinikyllästetty tunne, että uskaltaa, hallitsee ja onnistuu, on koukuttava. Extreme-lajeihin voi syntyä riippuvuus.

YLE Akuutti– Jos on pitkiä taukoja, että ei yksinkertaisesti kerkeä mäkeen, niin kyllä se tuntuu sellaiselta, että meinaa pää hajota. Mutta en tiedä, olenko riippuvainen lajista. Minulle tässä ei pelkästään ole kyse siitä jännityksestä ja muusta. Kyllähän tässä kyseessä on hyvä kaveriporukka, joka on saman lajin ääressä, se on yksi semmoinen iso tekijä, kuvailee Kosti Simula.

– Kyllähän extreme-lajin harrastaminen on parempaa kuin huumeet. Tässä on kyse liikunnasta, urheilusta, itsensä kehittämisestä, kontrollissa olemisesta, taidon kehittämisestä. Tämä on hyvänlainen riippuvuus, psykologi Sampo Kettunen toteaa


Asiantuntija: SAMPO KETTUNEN, psykologi

Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT