Hyppää pääsisältöön

Laserhoidosta apua riskiraskauksiin




Moniraskaudet tuovat usein mukanaan erilaisia ongelmia. Erityisen haavoittuvia ovat identtisten kaksosten raskaudet, joissa sikiöillä saattaa esimerkiksi olla yhteinen verenkierto. Tukholman Karoliinisen sairaalassa tehdään laserleikkauksia, joissa toistensa kehittymistä häiritsevien kaksosten yhteinen verenkierto eriytetään.

Tukholman eteläpuolella Nyköpingissä asuvan Fianderin perheen identtiset kaksoset ovat täyttäneet neljä vuotta. Lasten tulevaisuus näytti epävarmalta, kun kaksosten huomattiin sikiövaiheessa kehittyvän eri tahdissa.

Kaksoset kehittyvät eri tahdissa

Kaksosraskauden kehittymistä ryhdyttiin valvomaan tiiviisti Karoliinisen sairaalan sikiödiagnostiikkaan erikoistuneessa yksikössä.

– Seuraamme, että molemmat sikiöt kasvavat ja kehittyvät normaaliin tapaan, sanoo yksikössä työskentelevä kätilö Petri Laapas.

YLE Akuutti– Ongelmallisimpia raskauksia ovat ne, joissa sikiöt jakavat yhteisen istukan, toteaa yksikön ylilääkäri Sverker Ek.

Yhteisen istukan jakavilla kaksosilla on samalla yhteinen verenkierto.

Moniraskaudet ovat aina riskiraskauksia. Suurimmillaan riski on kuitenkin identtisillä kaksosilla, jotka jakavat yhteisen istukan.

– Tuolloin voi olla mahdollista että toinen sikiöistä saa enemmän verta ja lapsivettä kuin toinen sikiö, joka sitten jää pienemmäksi.

Juuri näin kehittyi Fianderin kaksosten raskaus. Toinen sikiöistä sai ravintoa liikaa, toinen liian vähän – oireyhtymää kutsutaan fetofetaaliseksi transfuusioksi. Ongelma kohtaa joka kymmenettä yhdestä munasolusta kehittynyttä kaksosparia.

Ainoana vaihtoehtona laserleikkaus

Fianderin kaksoset olivat vielä liian pieniä syntymään keisarileikkauksen avulla, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tähystysleikkauksena tehtävä lasertoimenpide.

YLE Akuutti– Gustav, suurempi lapsi, oli suurimmassa vaarassa, kertoo kaksosten äiti Marja Fiander.

Sikiöille tehtiin laserleikkaus, jossa niihin istukasta kulkevat yhteiset verisuonet eriytettiin. Lasertoimenpide tehtiin yhteensä kahdessatoista eri kohdassa.

Ruotsissa sikiövaiheen lasertoimenpiteitä tehdään vain Karoliinisessa sairaalassa, ja vain yksi lääkäri hallitsee laserleikkaukset.

Potilaita on Ruotsin lisäksi tullut myös muista pohjoismaista.

– Laserleikkaukseen ryhdytään ainoastaan, kun tilanne on niin vakava että joko toinen lapsista tai molemmat ovat vaarassa kuolla.

Sverker Ek kuvailee tähystysleikkauksena tehtävän lasertoimenpiteen kulkua.

YLE Akuutti– Ensin etsitään lapsesta toiseen kiertävät verisuonet, ja varmistutaan niiden todellakin kulkevan molempiin sikiöihin. Sitten katsotaan sopiva kohta, johon on mahdollista kohdistaa lasersäde.

Toimenpiteessä verisuoneen kohdistetaan energiaa, joka saa lämmön avulla veren hyytymään sikiöiden välisessä suonessa. Lasertoimenpiteellä eriytetään sikiöiden yhteinen verenkierto.

Leikkauksen avulla lapsi, tai ainakin toinen lapsista pystytään 75 prosentissa tapauksista pelastamaan.

Varhainen seuranta parantaa selviytymismahdollisuuksia

Karoliinisen sairaalan sikiödiagnostiikkayksikössä kehitellään yhä parempia menetelmiä, jotta ongelmaraskaudet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kehitteillä on metodi, jonka avulla voidaan seurata sikiön sydämenliikkeitä.

– Tämä on oikeastaan hyvin pitkälle kehitetty ultraäänitutkimus, kertoo Karoliinisen sairaalan sikiödiagnostiikkayksikössä työskentelevä kätilö Kjerstin Ferm. Olemme saaneet tämän kehittämisessä apua teknisen korkeakoulun diplomi-insinööreiltä.

Toistaiseksi kokeita on tehty lampaiden sikiöillä, joiden sydämenliikkeitä on laitteen avulla seurattu. Ihmissikiöihin menetelmää voidaan soveltaa arviolta parin vuoden sisällä.

– Saamme sitten tilaisuuden seurata riskiraskauksia yhä aikaisemmin, ja voimme nähdä muutokset sikiön sydänlihaksen liikkeessä.

Kaksospoikien vanhemmat kiitollisia

Fianderin kaksospoikien tulo maailmaan oli kaikkineen vaikea. Kun keisarileikkaukseen ryhdyttiin, ei tilanne edelleenkään näyttänyt hyvältä.

YLE Akuutti– Ensin syntyi Gustav, sanoo kaksosten isä Björn Fiander. Gustav oli väriltään vaaleanpunainen, ja hän huusi ja kakkasi. Vilkaisin hänen suuntaansa, ja näin heti, että hän on kunnossa. Sitten huomio kiinnittyi Calleen. Hänen ympärillään seisoi kuusi seitsemän ihmistä. Pään vierellä oli kaksi lääkäriä, jotka kiinnittivät häneen hengitysletkua.

– Ensin lääkärit suunnittelivat tilannetta tunti tunnilta, muistelee Marja Fiander. Ensimmäinen päivä kului sillä tavoin. Sitten he suunnittelivat puoli päivää kerrallaan, ja sitten vasta kokonaisia päiviä. Calle oli hengityskoneessa yksitoista päivää.

Callen elämä oli vaakalaudalla, mutta kun tilanne alkoi rauhoittua, lääkärit uskalsivat antaa kaksosten vanhemmille toivoa.

YLE Akuutti– Yksi lääkäreistä sanoi, että viimeksi kun osastolla oli yhtä sairas lapsi, hän sai nimekseen Harald. Sillä kertaa kaikki oli mennyt hyvin. Hän antoi minulle niin paljon toivoa, huokaisee Björn Fiander. Lääkäri ei oikeastaan luvannut mitään, mutta aloin ensimmäistä kertaa uskoa, että kaikki voisi sittenkin mennä hyvin.

Kaksospoikien vanhemmat muistelevat tänään kiitollisina muutaman vuoden takaisia tapahtumia.

Asiantuntija: SVERKER EK, ylilääkäri, Karoliininen sairaala, Huddinge

Toimittaja: MAIJA UNKURI

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 30.11.2015