Hyppää pääsisältöön

Japani on pop

Japanilainen populaarikulttuuri turmelee nuorison. Näin ainakin pyrittiin uskomaan 2000-luvun alussa, kun nousevan auringon maasta vyöryi Suomeen sarjakuvia, piirrettyjä, visuaalista rokkia ja muotia.

Japani-buumin alkuvaiheessa tiedotusvälineet huolestuivat paitsi japanilaisen sarjakuvan, mangan, lapsille sopimattomasta sisällöstä, myös lolitoiksi itseään kutsuvista nuorista tytöistä.

Lolitat eivät suinkaan ole alaikäisiin kohdistuvan eroottisen viihteen välikappaleita, vaan Tokion Harajukusta tyyli-inspiraationsa saaneita nuoria, jotka pukeutuvat pitsimekkoihin ja järjestävät teekutsuja. Eikä mangasta löydy sen enempää aikuisviihdettä kuin kirjallisuudestakaan.

– Kyllä sitä löytää, jos etsii. Ei siihen törmää sen enempää, kuin jos kirjastoon menee katsomaan kirjoja. Ihan samanlaista materiaalia se on, selitti Animecon VII -tapahtuman pääjärjestäjä Topi Toosi kesällä 2009.

Median ennakkoluuloisesta suhtautumisesta huolimatta japanilaiseen pop-kulttuuriin hurahtaneet suomalaiset ovat jaksaneet pitää puolensa ja oikoa väärinkäsityksiä yksi toisensa jälkeen. J-rock-, cosplay- ja manga-fanit ovat perustelleet viehtymystään japanilaiseen viihteeseen monissa asia- ja ajankohtaisohjelmissa.

Myös Tampereen yliopiston tutkija Katja Valaskivi on perehtynyt syihin Japani-innostuksen takana. Hänen aihetta käsittelevä tutkimuksensa ”Pokémonin perilliset” julkaistiin maaliskuussa 2009.

Aamu-TV:n haastattelussa Valaskivi totesi, että nuorten on helpompi samaistua japanilaisiin kuin länsimaisiin sarjakuviin.

– Se on niin moninaista ja sitä on niin paljon, että jokainen löytää itselleen jotakin sopivaa. Ehkäpä nämä sisällöt puhuttelevat tällaisessa kulutusyhteiskunnassa eläviä lapsia ja nuoria paremmin kuin ydinperheeseen palautuva ”disney-idyilli”.

Teksti: Elina Rimpiläinen

Tietolaatikko

Manga: Japaninkielinen sarjakuvaa tarkoittava sana, joka on sittemmin vakiintunut merkitsemään nimenomaan japanilaista sarjakuvaa. Mangassa käsiteltävät aiheet voivat olla mitä tahansa lasten leikeistä väkivaltaisiin rikostarinoihin, perhedraamaan ja aikuisviihteeseen.

Anime: Japanilainen animaatio. Aiheiden kirjo yhtä laaja kuin mangassa.

J-rock: Länsimaissa käytetty kattokäsite japanilaiselle rock-musiikille. J-rock jakautuu länsimaisen rock-musiikiin tapaan lukuisiin alalajeihin.

Lolita: Japanilainen katutyyli, jonka ovat tehneet tunnetuksi muiden muassa useat japanilaiset visuaalisuuteen panostavat rock-yhtyeet (oletettavasti 1970-luvulla). Lolita tyyli on yksinkertaistettuna hyvin tyttömäinen ja nukkemainen, mutta siitäkin voidaan johtaa monia alatyylejä.

Cosplay, pukuilu: Kädentaitoja ja esiintymistä yhdistelevät harrastus. Cosplay-harrastajat valmistavat anime-, manga- ja videopelihahmojen pukuja ja esiintyvät ne yllään alan tapahtumissa.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto