Hyppää pääsisältöön

Erävaelluksen SM-kisoissa suksitaan suolle

Pärttylin vaellus eli Erävaelluksen SM-kilpailut 2008 käytiin Lapin luonnossa Sodankylässä. Neljän rankan kisapäivän aikana koeteltiin partioiden tietoja ja taitoja mm. purilaisten ja A-pukin teossa sekä suolle suksimisessa.

Tietolaatikko

Erävaelluksen Suomenmestaruuskilpailut on vuosittain järjestettävä vaativa vaelluskilpailu, jossa kilpaillaan kaksihenkisin partioin.

Kilpailussa koetellaan ja testataan fyysisen kunnon lisäksi suunnistus-, ensiapu-, pelastuspalvelu- ja erävaellustaitoja sekä luonnontuntemusta.

Sarjoja on kaikkiaan viisi: Avoin, Naiset, Nuoret, Veteraanit ja Kuntosarja, jolla ei ole SM-arvoa.

Vaellettavan matkan pituus on noin 70 – 100 km + lisärastit

Seita-säätiön Mediapajan kuvausryhmä kuvasi erävaelluksen kisarastit lähdöstä aina maaliin asti.

Vaativassa vaelluskisassa toisistaan ottavat mittaa kaksihenkiset partiot. Fyysisen kunnon lisäksi koetuksella on välillä myös henkinen kantti ja yhteistyökyky parin kanssa. Kilpailun aikana tulevat testatuksi niin suunnitus-, ensiapu- ja erävaellustaidot kuin luonnontuntemuskin.

Pärttylin vaelluksella ei päässyt edes lähtöä pidemmällä, ellei saanut aikaan tulta ilman nykyajan tulentekovälineitä. 120 kilometrin erävaelluksella oli myöhemmin edessä mm. jousiammuntaa, hankalien vesistöjen ylitystä, ensiavun antamista savumyrkytyksen uhrille, marjantunnistusta, koordinaattien määritystä ja suunnistusta. Ja taipaleella selässä kulki myös 10-15 kiloa painava reppu eräeväillä ryyditettynä.

Kisasivujen mukaan vuoden 2008 kilpailujen nimi Pärttylin vaellus on periytyy vanhasta sanasta. Pärttyli tarkoittaa vanhan kansan luonnontietoutta sekä porojen rykimäajan alkua. Vanha sanonta kuuluu: "Pärttylinä hirvas pensaaseen, pärttylinä hirvas koloo sarvensa". Erävaelluksen aikana varsinkin hirvasporot saattavat olla kiivasluontoisia, kun rykimä- eli kiima-aika on päällä. Erävaelluksella kilpailupartioiden tuleekin muistaa porojen kiivaus toimintaansa suunnitellessa.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto