Hyppää pääsisältöön

Tantra on parempaa seksiä ja suhdeterapiaa

Tantraseksi. Kuva: Linda Lappalainen

Outi, 42, ja Christoffer, 38, näyttävät päällisin puolin tavalliselta suomalaiselta pariskunnalta. Heillä on kaksi lasta, päivätyö ja asuntolaina. Heistä kuitenkin huokuu epätavallinen tyytyväisyys ja läsnäolo.

Kuusi vuotta sitten tilanne oli toinen – lapset olivat pieniä, elämä hektistä ja seksielämäkin epätyydyttävää. Outi ja Christoffer hakivat piristettä sänkyyn seksileluista, kokeilivat erilaisia asentoja ja vaihtoivat rakastelutekniikkoja, mutta jotakin jäi puuttumaan.
– Olemme aina olleet eroottisia, ja seksi on meille tärkeä osa parisuhdetta. Mutta pitkässä parisuhteessa, etenkin lasten syntymän jälkeen, seksielämästämme tuli tylsää. Seksimessuilla kuulimme tantrasta. Ajattelimme löytävämme vaihtelua sen kautta.

Lindroosit löysivät tantrasta muutakin kuin vain uusia asentoja makuukammariin – molemmat kertovat kokeneensa järisyttävän muutoksen paitsi parisuhteen fyysisellä niin myös henkisellä tasolla. Uusiksi menivät muutkin elämäntavat, kun pariskunta heitti hyvästit alkoholin lisäksi liharuuille ja jatkuvalle stressaamiselle.



Tantrisesta rakastelusta energiaa

Ilman siemensyöksyä energia ei katoa, vaan se kiertää meidän välillämme, ja rakastelua voi jatkaa tuntikausia. Ja siitä saa niin valtavat energiat, ettei muita piristeitä tarvita!
Kotitehtäväksi pariskunta sai yksilötehtäviä: Outin oli tutustuttava oman seksuaalienergiansa hallintaan. Christofferin oli määrä keskittyä erikoistekniikoihin, joilla hän voi hallita siemensyöksyjään ja orgasmejaan.

Keväällä 2006 Outi ja Christoffer Lindroos ottivat osaa joogakoulu Nathan tarjoamalle kolme viikonloppua kestävälle tantran alkeiskurssille.

– Mentiin kurssille avoimin mielin ilman sen suurempia ennakkoluuloja katsomaan, mistä on kyse. Ajateltiin tantran olevan ehkä jotakin kamasutran kaltaista.

Kurssi oli kaikkea muuta, mutta samalla paljon enemmän. Kurssilla tehtiin ryhmätehtäviä, etsittiin sydämen ja sielun yhteyttä ja käsiteltiin miehen ja naisen olemusta. Molemmille jäi mieleen vahva kokemisen tunne. Kotitehtäväksi pariskunta sai yksilötehtäviä: Outin oli tutustuttava oman seksuaalienergiansa hallintaan. Christofferin oli määrä keskittyä erikoistekniikoihin, joilla hän voi hallita siemensyöksyjään ja orgasmejaan.

Outi ja Christoffer etenivät tekniikassa nopeasti, mutta arjen todellisuus - talon ostaminen, remontti ja Christofferin työpaineet - saivat parin hiljalleen palaamaan takaisin vanhoihin tapoihin. Vuonna 2009 pariskunta päätti jatkaa harjoittelua ja osallistua toisen tason tantrakurssille. Sen jälkeen jooga ja tantra ovat kuuluneet olennaisena osana Lindroosien elämään.

– Tantrassa käännetään huomio mieleen ja kehoon. Ihmiset keskittyvät tavallisessa seksissä yleensä lopputulokseen eli tulemiseen. Sitä on vaikea muuttaa, kun on 20 vuotta niin tehnyt. En minäkään olisi 10 vuotta sitten uskonut, jos joku olisi sanonut, että ilman siemensyöksyä voi saada orgasmin ja nauttia siitä moninkertaisesti. Mutta tantrinen rakastelu - se on taivas!

Tavallinen suorituskeskeinen seksi tuntuu nyt sekä Outista että Christofferista kaukaiselta ajatukselta. Tantraseksiä he kuvaavat muun muassa värien näkemisenä, uutena tietoisuuden tasona ja täydellisenä sulautumisen toiseen. Molemmat saavat moninkertaisia orgasmeja.

– Tantrarakastelu voi kestää kauan. Nainen voi rentoutumisen kautta oppia saamaan syviä orgasmeja pelkkien klitorisorgasmien sijaan. Ilman siemensyöksyä energia ei katoa, vaan se kiertää meidän välillämme, ja rakastelua voi jatkaa tuntikausia. Ja siitä saa niin valtavat energiat, ettei muita piristeitä tarvita! Outi hehkuttaa.

Christoffer on samoilla linjoilla.

– Ennen seksi oli paljon enemmän suorittamista. Se oli sellaista tyypillistä, että keskellä yötä mies väsyneenä jyystää 15 minuuttia eikä nainen saa mitään. Nyt rakastelu on... mahtavaa! Ei olla käytetty enää seksileluja tai -vempeleitäkään.
Eikä kyse ole vain fyysisestä nautinnosta. Tantran ja siihen liittyvien joogaharjoitusten kautta Lindroosit tuntevat rakastuneensa toisiinsa uudelleen ja syvemmin.


Tantraa parisuhdeterapian sijaan

Joogakoululla tantraan syventyy pareja laidasta laitaan tohtoreista duunareihin, insinööreistä opiskelijoihin. Vaikka Lindroosit suosittelevat tantran ja joogan harjoittamista kaikille, heidän mielestään se tekee erityisen hyvää niille, joilla on stressaava ja kiireinen työelämä tai joiden parisuhde ei toimi.

– On aivan turha lähteä vieraisiin tai parisuhdeterapiaan. Jotta voisi rakastaa muita, pitää ensin oppia rakastamaan itseään. Pitää myös oppia tuntemaan ja hallitsemaan energiansa ja rentoutumaan.

Nämä asiat ovat keskiössä jooga- ja tantraharjoituksissa, joita Outi ja Christoffer tekevät. Rentoutumisen taito on avain kaikkeen niin rakastelussa kuin elämässäkin, mutta sen tarkemmin helppoja vinkkejä tantran harjoittamiseen Outi ja Christoffer eivät osaa määritellä.
– Mitään yhtä, kaikenkattavaa niksiä ei ole, vaan tieto ja teoria yhdistyvät hiljalleen. Näitä harjoituksia ei voi oikein tehdä kotona ilman ohjausta ennen kuin tietää, mitä tekee.

Tantrisessa rakastelussa yhteys kumppaniin on tärkein lähtökohta. Sitä voi harjoitella hakemalla yhteyttä kolmella tasolla: silmien yhteydellä (rakastava, syvä katse), sydämen yhteydellä (toisen sydämen lyöntien tunteminen) ja hengityksen yhteydellä (hengityksen yhteinen rytmi). Tämä harjoitus tehdään ajan kanssa istuen sylikkäin niin, että silmät kohtaavat.

Läsnäolon taito

Olemme Outin kanssa enemmän läsnä, ja rakkausenergiaa riittää kaikille. Joogaamme ja meditoimme päivittäin yli kaksi tuntia, mutta silti tuntuu, että aikaa on enemmän yhdessäoloon.
Tantrinen rakastelu ei ollut ainoa muutos Lindroosien elämässä. Henkinen polku on kiinteästi sidoksissa tantraan, ja sen kautta Outi ja Christoffer ovat oppineet olemaan hetkessä. Vanhempien läsnäolon taito ja rauhallisuus ovat välittyneet myös lapsille.
Olemme Outin kanssa enemmän läsnä, ja rakkausenergiaa riittää kaikille. Joogaamme ja meditoimme päivittäin yli kaksi tuntia, mutta silti tuntuu, että aikaa on enemmän yhdessäoloon. Ystävienkin mielestä olen rauhoittunut enkä stressaa enää töistä koko ajan, Christoffer kertoo.

– Parisuhteemme on paljon harmonisempi kuin aikaisemmin. Me elämme tantraa – se on meille elämäntapa, jossa rakkauselämä, terveys ja intohimo ovat tasapainossa, Outi kiteyttää.


  • Kirjallisuutta tantrasta: Nick Douglas and Penny Slinger: Sexual secrets

Linkit:

Toimittaja: Linda Lappalainen

Kommentit
  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?