Hyppää pääsisältöön

Pentti Linkolan tummanvihreä maailma

Kehityskriitikko ja syväekologi, kalastaja Pentti Linkola analysoi Vihreän liiton taivalta 25 vuoden ajalta Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2007. Koijärven liikkeessä mukana ollut Linkola kritisoi, provosoi ja lopulta erosi liiton riveistä jo ennen puolueen muodostamista. Haaleus ei sovi Linkolan tummanvihreään maailmaan.

”Vieraanamme on mies, joka tyrmäsi viherpiipertelyn ja kehotti ennemmin tarttumaan aseisiin maailman pelastamiseksi.” Juontaja Arto Nybergin lavalle ei ilmaannu niittinahkatakkista punkkaria tai univormuun sonnustautunutta kansankiihottajaa. Näyttämölle askeltaa (tuolloin 74-vuotias) kalastaja — villapaidassa.

Puheistaan huolimatta Pentti Linkola ei ole oikeastaan anarkisti. Ehdottomalla asenteellaan mielipiteitä jakava Linkola on enemmänkin suunnannäyttäjä (omasta mielestään) ja tiukan teoreettinen filosofi. Inhorealistisiakin aiheita kaihtamaton mies on kohauttanut milloin terrorismia kehuvana, milloin syntyvyyttä säännöstelevänä kehityskriitikkona.

Luonto ja sen ehdoton varjeleminen nousevat aina etusijalle Linkolan tärkeysjärjestyksessä. Tiukka ehdottomuus oli myös syynä lopulliseen irtautumiseen Vihreästä liitosta 80-luvulla:

”Olisin halunnut enemmän itsensä alttiiksi panemista ja riskien ottamista. Todellista vallankumouksellisuutta. Suoraa toimintaa, nimenomaan.”

Linkola selvästi nauttii asemastaan tietynlaisena besserwisserinä, mutta ei ole mennyt ajatuksissaan sanan säilää pidemmälle.

Linkolan puheista myös kuultaa aina tietty järjestelmällisyys. Ihmiskunta saa kritiikkiä koko luolamiesajan jälkeiseltä ajaltaan. Samalla hän saarnaa täsmäpolitiikasta, jossa on parempi tehdä kokonaisratkaisuja keinoja kaihtamatta, kuin tyytyä ”väärän järjestelmän pieneen oikomiseen”.

Lue lisää:

Pentti Linkola (1968).

Kalastaja Pentti Linkolan mietteitä

Perikansallinen kalakateus on Pentti Linkolan mielestä kieltänyt kalastamisen juuri niillä vesillä, joista kalaa saisi parhaiten.

Lue lisää:

Pentti Linkola (1971).

Ex-pasifisti Pentti Linkola kertoo

Nuori innokas rauhan ystävä Pentti Linkola kirjoitti vuonna 1960 kirjan "Isänmaan ja ihmisen puolesta". Vuosien varrella Linkolan pasifismi on kuitenkin joutunut koetukselle.

Lue lisää:

Pentti Linkola ja Raimo Ilaskivi keskustelevat ulkona

Linkola, Ilaskivi ja luonnon tila 1974

Minkälainen keskustelu syntyy, kun teknokraatti ja ympäristönsuojelija tapaavat keskisuomalaisen järven rannalla?

Lue lisää:

Pentti Linkola ja toimittaja Timo Seppänen (2004).

Pentti Linkolalle terrorismi on iloinen asia

Jokainen toimi, joka häiritsee maapallon elämää tuhoavan länsimaisen kulttuurin kehitystä, on myönteinen. Näin toteaa Suomen radikaalein kalastaja Pentti Linkola.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto