Hyppää pääsisältöön

Juppi ja sohvaperuna tarttuivat suomen kieleen

Kieleen tarvitaan uusia sanoja sitä mukaa kun uusia ilmiöitä ja esineitä syntyy. 60-lukulainen ei tarvinnut vielä sellaisia sanoja kuin tekstiviesti, työnarkomaani, salarakas taikka uusavuton.

Tietolaatikko

Uudissana eli neologismi on tietoisesti luotu tai hiljattain kieleen tullut sana.
Osa uudissanoista pysyy käytössä, toiset painuivat unholaan aikansa eläneinä. Muistatko nämä uudissanat?
alaistaito
huomiotalous
juppi
karpaasi
kasinotalous
koplaus
limuviina
mediapeli
metroseksuaali
nurkanvaltaus
prekariaatti
pullajalka
rötösherra
salarakas
sopuli
UMTS
uusmedia
Y2K
Lähde: Uudissanat-sanakirja

Uudissanojen kautta voi hauskasti hahmottaa historiaa ja katsoa mitä taloudessa, politiikassa tai tavallisessa arjessa on milloinkin muuttunut. Jenkkakahvat ja pullajalat, jupit ja kettutytöt, sinkut ja salarakkaat, kännykkä ja handsfree, mediapeli ja eukriittisyys ovat kaikki aikansa lapsia.

A-studion jutussa vuodelta 1997 tiedusteltiin kansalaisilta uudissanoja ja selvitettiin kuka päättää mitkä sanat pääsevät mukaan suomen kielen perussanakirjaan. Tuolloin uutta oli mm. sana "jalapeno" (klippi 1).

Uusia sanoja syntyy satoja joka vuosi. Ne syntyvät hiljalleen, mutta joskus niitä myös tietoisesti luodaan. Sanoja myös lainataan toisista kielistä kuten englannista.

Sana "radio" on lainasana, jolle aikoinaan yritettiin hakea suomalaista vastinetta, koska epäiltiin etteivät suomalaiset osaisi sanoa D-kirjainta. Ehdotuksia oli mm. sätiö ja kuulio, kertoo Kielitoimiston tutkija Riitta Eronen (klippi 2), joka on kirjoittanut kirjan "Uudissanat - rötösherrasta salarakkaaseen".

Sanojen lainaaminen herättää Erosen mukaan yhä tunteita. Toiset paheksuvat englanninkielen käyttöä, toiset taas vastustavat termien kääntämistä väkisin suomeksi.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on vuodesta 2011 alkaen valinnut uudissanojen joukosta kuukauden sanan. Kiekkokansan hurmanneen ilmaveivin lisäksi suosittujen uudissanojen listalle ovat päässeet muun muassa sahasää, magnitudi, jasmiinivallankumous ja jytky. Erosen mukaan etenkin politiikan kieli muuttui vuoden 2011 vaalien aikaan värikkäämmäksi (klippi 3).

Iso osa uusista sanoista liittyy talouden, politiikan ja tekniikan termistöön. Kielitoimiston kahvihuoneen ilmoitustaululle kootaan kuitenkin myös kevyitä ja arkisia uudissanoja lehdistä ja nettikeskusteluista. Osa sadoista tulokkaista päätyy sanakirjaan ja pysyvään käyttöön, osa unohtuu nopeasti.

Vielä on aikaista sanoa, muistaako kukaan parin vuoden kuluttua, mitä tarkoittaa kävelevä koulubussi, puuma-outlet (kypsien naishenkilöiden menomesta) tai juhlajarru (puoliso, joka ei halua järjestää juhlia).

Teksti: Heidi Sommar, YLE Uutiset / Markus Tiittula

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto