Hyppää pääsisältöön

Nesteen arsenikkiskandaali 1975

Nesteen aikomus upottaa 690 tynnyriä arsenikkia Etelä-Atlanttiin koetteli rajusti Suomen mainetta ympäristönsuojeluun sitoutuneena maana maaliskuussa 1975.

Jätteiden upottaminen valtameriin oli tuolloin vielä laillista, joskaan ei säädösten mukaan suotavaa. Neste myönsi, että oli muutamaa vuotta aiemmin upottanut nelisensataa jätetynnyriä Afrikan mantereen ja Kanariansaarten väliselle merialueelle.

15. maaliskuuta 1975 lastattiin öljylaiva Enskeriin Sköldvikin satamassa 7 000 kiloa arsenikkijätettä. Helsingin Sanomien toimittajalta evättiin pääsy laivaan eikä yhtiön johto ollut tavattavissa tilinpäätösillallisen vuoksi.

Alus lähti matkaan seuraavana aamuna ja tieto sen lastista nousi päivän ykkösuutiseksi. Viranomaiset moittivat Nestettä siitä, ettei se ollut ilmoittanut myrkyllisen lastin upottamisaikeistaan aiemmin. Päätettiin, että Nesteen on esitettävä asiasta lupahakemus. Hakemus saapui ministeriöön 19. maaliskuuta.

Nesteen hanke herätti huomiota ulkomailla ja yhtiön johtoa syytettiin salailusta ja ylimielisyydestä. 23. maaliskuuta pyysivät Latinalaisen Amerikan valtiot YK:n pääsihteeriä estämään myrkkyjen upotuksen. Hallitus piti hätäistunnon ja kielsi upotuksen. Liikenneministeri Pekka Tarjanteen mukaan päätös tehtiin "Suomen maineen turvaamiseksi ja vesien suojeluksi".

Nesteen varatoimitusjohtaja Eero Niskanen sanoi olevansa "hieman järkyttynyt" kohun saamasta laajuudesta, mutta uskovansa, että sopiva paikka myrkkylastille löytyy muualta kuin Suomesta.

Seuraavien päivien aikana Neste ja tiedotusvälineet antoivat ristiriitaisia tietoja Enskerin etenemisestä. Lopulta vahvistettiin, että lasti on siirretty Lissabonissa rahtialus Jens Randiin ja Enskeri on jatkanut matkaansa kohti alkuperäistä määränpäätään Persianlahdelle.

Jens Rand puolestaan palasi aikansa sopivaa sijoituspaikkaa etsittyään myrkkylastissa Suomeen. Jäte sijoitettiin Naantalin öljynjalostamon varastorakennukseen. Tynnyreiden loppukäsittely aloitettiin vasta vuonna 2009.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto