Nesteen aikomus upottaa 690 tynnyriä arsenikkia Etelä-Atlanttiin koetteli rajusti Suomen mainetta ympäristönsuojeluun sitoutuneena maana maaliskuussa 1975.
Jätteiden upottaminen valtameriin oli tuolloin vielä laillista, joskaan ei säädösten mukaan suotavaa. Neste myönsi, että oli muutamaa vuotta aiemmin upottanut nelisensataa jätetynnyriä Afrikan mantereen ja Kanariansaarten väliselle merialueelle.
15. maaliskuuta 1975 lastattiin öljylaiva Enskeriin Sköldvikin satamassa 7 000 kiloa arsenikkijätettä. Helsingin Sanomien toimittajalta evättiin pääsy laivaan eikä yhtiön johto ollut tavattavissa tilinpäätösillallisen vuoksi.
Alus lähti matkaan seuraavana aamuna ja tieto sen lastista nousi päivän ykkösuutiseksi. Viranomaiset moittivat Nestettä siitä, ettei se ollut ilmoittanut myrkyllisen lastin upottamisaikeistaan aiemmin. Päätettiin, että Nesteen on esitettävä asiasta lupahakemus. Hakemus saapui ministeriöön 19. maaliskuuta.
Nesteen hanke herätti huomiota ulkomailla ja yhtiön johtoa syytettiin salailusta ja ylimielisyydestä. 23. maaliskuuta pyysivät Latinalaisen Amerikan valtiot YK:n pääsihteeriä estämään myrkkyjen upotuksen. Hallitus piti hätäistunnon ja kielsi upotuksen. Liikenneministeri Pekka Tarjanteen mukaan päätös tehtiin "Suomen maineen turvaamiseksi ja vesien suojeluksi".
Nesteen varatoimitusjohtaja Eero Niskanen sanoi olevansa "hieman järkyttynyt" kohun saamasta laajuudesta, mutta uskovansa, että sopiva paikka myrkkylastille löytyy muualta kuin Suomesta.
Seuraavien päivien aikana Neste ja tiedotusvälineet antoivat ristiriitaisia tietoja Enskerin etenemisestä. Lopulta vahvistettiin, että lasti on siirretty Lissabonissa rahtialus Jens Randiin ja Enskeri on jatkanut matkaansa kohti alkuperäistä määränpäätään Persianlahdelle.
Jens Rand puolestaan palasi aikansa sopivaa sijoituspaikkaa etsittyään myrkkylastissa Suomeen. Jäte sijoitettiin Naantalin öljynjalostamon varastorakennukseen. Tynnyreiden loppukäsittely aloitettiin vasta vuonna 2009.
Katso myös
- Wikipedia: Nesteen arsenikkiskandaali (fi.wikipedia.org)