Hyppää pääsisältöön

Jussi Parviaisen metodi

Dramaturgi Jussi Parviaisen ura hakee vertaistaan. 1980-luvun kansikuvapoika ajautui kulttuuripiireistä vuosikausien diasporaan. Parviainen on noussut aika ajoin ajankohtaiseksi ja usein samankaltaisissa merkeissä.

Vuonna 1987 Kuhmon asukkaat vastaavat Ylen ajankohtaisen kakkosen katukyselyyn: mitä mieltä he ovat kylän omasta pojasta, Jussi Parviaisesta?

Teatterialan yhdeksi 80-luvun johtotähdistä noussut Parviainen oli tuolloin ajankohtaisempi kuin koskaan. Kyseessä oli skandaali ja aiheena suomalaisen teatterihistorian käännekohta, Parviaisen korkeakoulun oppilaiden suorittama attack-esitys Oulussa. Opiskelijaryhmän nimi oli Jumalan teatteri.

Modernia, esittävää taidetta, yleisön provosointia ja inhoreaktioita. Teatterikorkeakoulussa kiehui uuden teatterin murros, joka mediassa henkilöityi koulun rehtoriin Jouko Turkkaan, sekä lehtorina toimineeseen Parviaiseen. Opettajat eivät suostuneet tuomitsemaan oppilaittensa esitystä. Lopulta Turkka erotettiin ja Parviainen eristäytyi oman opiskelijaryhmänsä kanssa laitoksen liikuntasaliin.

Ajankohtainen kakkonen haastatteli Parviaista kesällä 1988. Haastattelussa pohditaan teatterin ja tosielämän suhdetta, vallankäyttöä ja oikeutta siihen. Parviaiselle oli muodostunut selvä käsitys itsestään taiteilijana, ohjaajana ja opettajana. Parviainen erosi TeaKista myöhemmin samana vuonna.

Taiteesta ei kiistellä

Kuhmolaisten mielipiteet eivät olleet ainoita, mutta ne kertovat yleisestä mielipiteestä paljon. Absoluuttisia totuuksia taiteessa ei kuitenkaan ole, eikä teatteritaide Oulun tapahtumien jälkeen ollut ennallaan. Ainakin Suomen elokuvasäätiön johtajan, Kari Kyrönsepän, Parviainen onnistui taiteellaan vakuuttamaan. Vuonna 1990 Parviaisen ja Pekka Lehdon elokuvalle, Yksinteoin. myönnettiin vuoden suurin tukipotti.

Elokuva pureutui Parviaisen avioeroon ensimmäisestä vaimostaan Sanna-Kaisa Palosta. Lopputuloksena oli subjektiivinen monologi, jollaista ei suomalaisessa elokuvassa oltu aiemmin nähty.

Tarve kohauttaa, provosoida, rankaista ja jopa julkisesti syyttää oli siirtynyt näyttämöltä Parviaisen yksityiselämään. Myös keinot olivat ennenkuulumattomia. Yksinteoin. johti oikeuskäsittelyyn ja televisiolevitykseen mennessä elokuvasta poistettiin Palon, sekä tämän miesystävän dialogit, jotka oli nauhoitettu näiltä salaa.

Vuonna 1994 Parviainen kertasi Suurenmoinen 80-luku ohjelmassa, elämänsä käännekohtia ja myöntää ammatillisen nurkkaanajon, joka kesti lopulta vuosikausia. Pudotus kärkikastin näyttelijästä taiteelliseksi hylkiöksi jätti jälkensä.

Hiljaiselon jälkeen

Vuonna 2006 Parviaisen comeback valkokankaalle ja teatterilavalle oli lähellä. Lopulta vain ensimmäinen toteutui. Tampereen Komediateatterin produktio, Juoruja, kaatui Parviaisen osalta vain viikkoa ennen ensi-iltaa:

”Se kaatui henkilökohtaisiin, produktiollisiin ja imagollisiin syihin”, Parviainen kertoo Arto Nybergin haastattelussa.

Viikkoa myöhemmin Parviainen analysoi riitaa tarkemmin ajankohtaiselle kakkoselle:
”Ehkä on parempi olla odottelematta sellaisia asioita (teatteriprojekteja). Ehkä kaikki tämä tarkoittaa, että täytyy tehdä itse.”

Vuoden 2011 Rakkautta ja Anarkiaa elokuvafestivaaleilla ensi-iltaan tuli Parviaisen uusi elokuva: Yksinteoin kaksi. Tällä kertaa Parviainen myös ohjasi elokuvan itse.

Ylen Strada ohjelma tapasi ohjaajan alkuvuonna 2011. Tuolloin elokuvan teemoiksi olivat valikoituneet hulluus ja kuolemanpelko. Myöhemmin Parviainen muun muassa kertoi asuneensa elokuvan teon aikana mielisairaalassa ja käyttäneensä elokuvassa autenttista kuvamateriaalia omasta kuolleesta isästään.

Elokuva nousi näkyvästi otsikoihin niin esiosansa, kuin Parviaisen toisen avioeron ja pikavauhtia solmitun uuden avioliiton myötä.

Tietolaatikko

Jussi Tapani Parviainen, s. 15. elokuuta 1955 Kuhmossa
Nousi yleisön tietoisuuteen näyttelijänä 1980-luvulla
Toiminut mm. opettajana, ohjaajana, dramaturgina ja tutkijana

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.