Hyppää pääsisältöön

Rakkaus ei katso sukupuolta

Sukupuolineutraali avioliitto, tasa-arvoinen avioliitto ja sukupuolisensitiivinen kasvatus. Näiden termien sisältöä selvitettiin Gay Pride -tapahtumassa kesällä 2011.

Helsinki Pride -tapahtuman tarkoituksena oli tuoda näkyvästi esille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Puheenaiheina olivat erityisesti samaa sukupuolta olevien avioliitto ja lasten kasvatus.

Puistoon piknikille kokoontuneen sateenkaariperheen äiti Heidi Kontkanen kasvattaa lapsiaan sukupuolisensitiivisesti. Heidän perheessään ei ole tyttöjä tai poikia, vaan lapsia. He haluavat kohdata lapset ensisijaisesti yksilöinä, eikä erotella mikä on pojille tai työille sopivaa. Kontkanen uskoo, että yhteiskunta olisi suvaitsevaisempi, jos kaikki lapset kasvatettaisiin näin.

Homoparien adoptio-oikeus jakaa myös mielipiteitä. Päivi Räsänen otti kantaa aiheeseen Aamu-tv:n haastattelussa tammikuussa 2009. Mukana keskustelemassa oli Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtajan Kaisa Niittynen.

Räsänen oli tiukasti lakia vastaan ja hänen mielestään uusi laki muuttaisi jopa ihmiskunnan historian syvintä perhekäsitettä. Niittynen taas puolusti lakia ja vetosi nykyajan muuttuneeseen perhekäsitykseen.

Tietolaatikko

Suomen lainsäädännössä adoptio sallitaan vain aviopareille ja yksin eläville.

Samaa sukupuolta olevalla parilla on mahdollisuus rekisteröityyn parisuhteeseen, joka poikkeaa oikeudellisesti avioliitosta käytännössä vain adoptio-oikeuden ja yhteisen sukunimen saamisen osalta.

Monet homo- ja lesboparit hankkivat ja kasvattavat lapsia, mutta heillä ei ole oikeutta myöskään ns. sisäiseen adoptioon eli kumppanin biologisten lasten adoptointiin.

Vuonna 2002 Suomessa oli kolmisenkymmentä lapsiperhettä, joiden vanhemmat olivat rekisteröineet parisuhteensa.

Teksti: Eeva Sani

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto