Hyppää pääsisältöön

Lied on uhanalainen laji!

Helsinkiläinen freelancer-laulaja Tiina Markkanen valitsi pizzapalkinnon saajaksi lied-pianisti, lied-opettaja Heikki Pellisen.

"Hänen taiteellinen työskentelynsä sekä huikea kykynsä innostaa ja inspiroida opiskelijoita ovat omaa luokkaansa. Heikki Pellinen on jo käsite musiikinopiskelijoiden keskuudessa,” Markkanen perustelee.

Heikki valitsee tapaamispaikaksi Ristorante Dennis ravintolan Kampissa. Hän tilaa pizzan nimeltä Rachel.

"Se päätös on hetken lapsi mikä pizza sattuu tulemaan. Nyt on katkarapu-herkkusieni-fetajuusto-olo. Tuore basilika on myös aina hyvää", Heikki juttelee.
.

Opettamaan oppii vain opettamalla


Liedkärpänen puri Heikkiä Sibelius-Akatemian opintojen aikana. Hän pyrki saamaan mahdollisimman paljon oppia Ilmo Rannalta ja Gustav Djupsjöbackalta. Valmistumisen jälkeen Pellinen suoritti jatkotutkinnon lied pääaineenaan Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa.

"Liediä on perinteisesti pitänyt lähteä opiskelemaan ulkomaille. Keski-Euroopassa liedillä on historiallisesti oman erityisalan status. Suomessa pidetään mestarikursseja esimerkiksi Kangasniemellä ja Savonlinnassa," Pellinen selittää.

"Korvaamattoman tärkeää on itse työnteko. Opettamaan oppii vain opettamalla. Ohjelmiston laajuus on tolkuton. Menee vuosia ennen kuin se alkaa hahmottumaan."

Lied-opettajan identiteetti


Pellisen ensimmäinen varsinainen työpaikka oli Keskisen Uudenmaan musiikkiopistolla pianon soiton opettajana. Häntä pyydettiin vetämään lied-kurssi Joutsenossa. Syntyi kontakti Kokkolaan, jonne Pellinen matkusti viikonloppuisin opettamaan monen vuoden ajan. Liedopetus ”alkoi viedä molempia käsiä” ja Pellinen sai työpaikan Helsingin konservatoriolta.

Pellisen elämä on työntäyteistä. Helsingin konservatorion virkansa lisäksi hän toimii tuntiopettajana ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Suurimmaksi osaksi hän opettaa liediä, mutta hänellä on myös pieni pianoluokka.

"Olen identiteetiltäni lied-opettaja. 75% työstäni on liedin opetusta. Olen onnellinen tästä suhteesta", Pellinen hymyilee.

Heikki Pellinen tekee omien sanojensa mukaan lied-evankelioimistyötä myös maakunnissa. Tänä vuonna hän vierailee opettamassa Lahden- ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa, aiemmin hän kävi Turussa ja Joensuussa.

Lisää arvostusta liedmusiikille!


Pellisellä riittää kysyntää, koska Suomessa on vain harvoja lied-opettajia. Pellinen toivoisi liedille enemmän arvostusta ja määrärahoja.

"Lied-opetusta on monessa talossa niukasti tarjolla. Opettajia on tässä maassa tosi vähän. Lisäksi musiikkioppilaitokset kärsivät rahapulasta. Lied kuuluu erikoisaloihin, joista säästetään. Lied on oopperaan keskittyneessä laulukoulutuksessakin vähemmän arvostettua", Pellinen kritisoi.

"Lied on yksi uhanalaisia lajeja tässä kulttuurissa. Lied ei ole ikinä imenyt suuria yleisömassoja kuten ooppera. Liedin tekijöitä on vähän. Se ei pidä melua itsestään."

Pellinen näkee kuitenkin liedin olevan nosteessa

Kontakti esiintymiseen säilytettävä


Pellinen ajattelee, että opettajan kannattaa esiintyä itse.

"Olen pitänyt huolen, että aina on joku produktio meneillään. On tärkeää, että on itse valmis astumaan lavalle. Kontakti esiintymiseen on säilyttävä. Mulla ei olisi muuten kanttia opettaa näitä asioita."

Kielitaitoa ja yleissivistystä


Pellinen listaa liedin ammattilaisen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kielitaidon, yleissivistyksen, vuorovaikutustaidot sekä rakkauden ihmisääntä kohtaan..

"Kielitaito on ehdoton. On tärkeää olla innostunut kielistä, niiden fonetiikasta, struktuureista ja tavasta ajatella. Lisäksi on oltava intohimo kirjallisuuteen. Haitaksi ei ole, jos on kiinnostunut tarinoista, legendoista, myyteistä, mytologioista, historiasta, kaikista niistä aihepiireistä joista runojen tekstit kumpuavat. Hyvä yleissivistys on liedin ammattilaisuuden edellytys", Pellinen perustelee.

"Liedopettajalla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot. Pitää pystyä ohjaamaan lied-duoa tilanteissa, joissa mennään hyvinkin syvälle. Liikutaan tunteiden ja ilmaisun kannalta vaarallisen liukkailla rajapinnoilla, menettämättä otetta instrumentin hallintaan."

Yleensä liedin opettajat ovat pianisteja. Pellisen mielestä hieno työmuoto on, kun laulaja ja pianisti opettavat työparina.

Huokailua ja pieniäänisiä laulajia?


Pellinen naurahtaa, että liedin ajatellaan usein olevan huokailua ja kuiskailua juuri kukkaan puhjenneista lehmuksista.

"Tällainen on kapea näkökulma kaikkeen siihen rikkauteen mitä genreen mahtuu. Lied voi yhtä hyvin olla vaikka lampsimista itsetuhoisena hangessa. Neuvoisin etsimään tekstien kautta uusia maailmoita. Lied sisältää valtavia ikkunoita ihmisenä olemiseen ja eksistenssiin. Aihepiirejä on valtavasti. Löytyy yllättäviäkin näkökulmia esimerkiksi politiikkaan ja uskontoon. Täytyy uskaltaa tulkita runoja itse. Runot ovat verhottuja kuvia, tyylitelmiä. "

Liedlaulajan pieni ääni on yksi klisee jonka Pellinen tyrmää. Hän muistuttaa että myös oopperamaailmassa on pieniäänisiä laulajia.

"Riippuu teoksesta. Kenellekään ei tulisi mieleen tehdä Fauren laulusta punttisaliversiota, kun taas Musorgskin Kuolemanlauluihin täytyy olla väkevä ääni. Kaikille äänifakeille löytyy sopivia liedejä. Liedpianistilta vaaditaan muuntautumiskykyä asettua laulajan kokoluokkaan."

Symbolien salakieli


Jotta pääsisi sisään liedin maailmaan, on Pellisen mukaan tärkeää tietää, mitä kussakin kielessä semanttiset symbolit tarkoittavat. Esimerkiksi germaanisten kielten vaikutusalueilla ruusut symboloivat paitsi rakkautta ja Neitsyt Mariaa myös syntiä. Lilja kuvaa puhtautta, koskemattomuutta sekä viattomuutta, satakieli täyttymätöntä rakkautta. Lehmus taas on skandinaavisen rakkauden jumalattaren Freijan puu jne. Symbolit avaavat merkityksiä.

Pellinen pitää käsiohjelmakulttuurin nousua hyvänä asiana. On taiteilijan vastuulla auttaa kuulijaa ja kertoa taustoja.

"Mikäli kuulijoissa vallitsee tietämättömyys, esiintyjien tulee välittää viesti niin, että se tulee ymmärretyksi. Utelias mieli on on paras opettaja."

Liedin paloa nuorisossa


Pellinen iloitsee siitä, että intoa liedin tekemiseen löytyy: ”Nuoressa polvessa on palavasieluisia ihmisiä, sekä laulajia että pianisteja.”

”Lied on oivallinen tapa oppia niin äänenkäytön kuin pianon soiton hienouksia. Lied opettaa fraseerausta, sointia, balansointia ja kertovaa asennetta musisointiin. Liedin opiskelu lisää yleissivistystä, tulee tutustuneeksi moniin asioihin.”

Kohti Flow-tilaa


Miksi Heikki Pellistä rakastetaan? Syynä on kaiketi se, että Pellinen antaa tunneilla kaikkensa.

"Pyrin luomaan oppimisen pyörteen. Parhaimmillaan liedopetushetki on kolmenkeskinen flow-tila. Mennään isolla turbulenssilla kohti päämäärää, " Pellinen tunnelmoi.
"Minun tehtäväni on jakaa".

Rachel-pizza on tehnyt tehtävänsä. Heikki Pellinen kiittää ja lähtee valmistautumaan seuraavaan liedinlumoiseen päivään.

Teksti: Maarit Aura

Kommentit
  • Julia Wolfen vangitseva oratorio

    Julia Wolfen vangitseva oratorio

    Yhdysvaltalaisen Julia Wolfen (s. 1958) viime vuonna valmistunut oratorio Fire in my mouth on kirjoitettu naiskuorolle, tyttökuorolle ja orkesterille. Noin tunnin kestoinen teos sai ensi ensiesityksensä tänä keväänä ja kuullaan onneksi tuoreeltaan myös äänitteellä. Teoksen järkyttävänä lähtökohtana on vuonna 1911 syttynyt tehdaspalo New Yorkissa.

  • Taidokas duo esittelee vähemmän tunnettua ohjelmistoa

    Taidokas duo esittelee vähemmän tunnettua ohjelmistoa

    Viulisti Dawn Wohn ja pianisti Esther Park esittelevät debyyttijukaisullaan peräti yhdeksän tekijän (Lili Boulanger (1893-1918), Vítězslava Kaprálová (1915–1940), Amy Beach (1867–1944), Florence Price (1887–1953), Vivian Fine (1913–2000), Chihchun Chi-sun Lee (s.

  • Klarinettikvintettoja rytmimusiikin hengessä

    Klarinettikvintettoja rytmimusiikin hengessä

    Klarinetisti David Shifrin kolkuttelee seitsemääkymmentä, mutta vielä vaan soitto käy. Konkarin uudelle julkaisulle on valikoitunut rytmimusiikista ja etenkin jazzista ammentava kokonaisuus. Kolme klarinetille ja jousikvartetille kirjoitettua teosta edustavat pääosin aikamme soivuuksia, mutta mukaan on mahtunut sähäkkä Edward Kennedy "Duke" Ellington -sovituskin.