Hyppää pääsisältöön

Teija Sopanen oli täti laatikosta – tv-pioneeri muistelee uransa alkua

Kun lapset television alkuaikoina näkivät kuuluttaja Teija Sopasen ilmielävänä, heidät valtasi suuri hämmästys: "Miten tuo täti pääsi ulos laatikosta?!"

Televisio oli 1950-luvun alun Suomessa vielä melko tuntematon keksintö. Kun vastavalittu Suomen Neito Teija Sopanen sai vuonna 1953 palkinnokseen Amerikan-matkan, hän pääsi etuoikeutettuna näkemään, miten sellainen ihme toimii.

Suomessakin viriteltiin televisiotoimintaa. Kun Yleisradio pani pystyyn Suomen Televisiota, Sopanen soitti ohjelmapäällikölle kysyäkseen, löytyisikö hänelle vaikkapa sihteerin työtä. Hänet kutsuttiin koekuulutukseen, josta selvittyään hän toimi lähetysten juontajana 17 vuoden ajan.

Alussa kaikki olivat kuin isoa perhettä. Lähetykset tehtiin suorina, ja jokainen lähetysilta oli kuin "teatterin ensi-ilta". Tekniikka oli lapsenkengissään, ja kun kameroiden lukumäärä lisääntyi kahteen, tapaus oli juhlan arvoinen.

Televisio teki kuuluttajista julkkiksia. Kun Sopasta tuijotettiin kadulla, hän luuli ensin sen johtuvan siitä, että sukkien saumat ovat jääneet vinoon. Kaupoissa ja toreilla ihmiset puhuivat hänestä keskenään ikään kuin hän ei olisi ollut lainkaan paikalla.

Teija Sopanen haastatteli ohjelmassa Kyllin elämää (1996) kuvataiteilija Kylli Koskea, jonka moni tv-katsoja tuntee ennen kaikkea Kylli-tätinä. Harva taitaa tietää, että Kylli-täti nimen keksi juuri Sopanen.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto