Hyppää pääsisältöön

Teijan tie missistä tv-julkkikseksi

Ruotsissa sotalapsena ollut Teija Sopanen valittiin Suomen kauneimmaksi vuonna 1953. Hänestä tuli Ylen ensimmäinen tv-kuuluttaja ja lehtitoimittaja, joka nousi uudelleen ruutujulkkikseksi vielä eläkeiän kynnyksellä.

Tietolaatikko

Ohjelmasta on tekijänoikeussyistä poistettu Ylen ulkopuolella tuotettua filmimateriaalia.

Teija vietti lapsuutensa Varkaudessa, jossa oppi leikkitovereiltaan ruotsin kielen. Sille oli käyttöä jatkosodan aikana, kun hänet lähetettiin sotalapsena Ruotsiin.

Vuonna 1952 hän kirjoitti ylioppilaaksi aikoen opiskella kieliä. Opiskelun keskeytti kuitenkin kauneuskilpailu, johon ystävätär "myi minut rahasta".

Voitto Suomen Neito -kisassa vei Teijan ylioppilaslakki päässään Amerikan ihmemaahan. Miss Universum -mittelössä hän ei sijoittunut, mutta hengitti puolen vuoden ajan sisäänsä suuren maailman ilmaa.

Kotimaassa kauniille ja esiintymistaitoiselle missille oli kysyntää myös ajan elokuvissa, joita niitäkin Mansikkapaikassa muistellaan. Parhaiten Teija Sopanen muistetaan kuitenkin pitkäaikaisena tv-kasvona.

Hän aloitti Suomen Television kuuluttajana vuonna 1957. Tv:ssä joutui tarvittaessa kaikenlaiseen muuhunkin sekatyöhön - vaikkapa käyttämään tekstityslaitetta tai tekemään ohjelmaan ääniä ex tempore. Sopanen teki televisiolle myös ohjelmia mm. rakastamastaan oopperasta.

Vuonna 1974 hän "lipsahti" ulos Ylestä saatuaan tarjouksen Monalisa-naistenlehden päätoimittajan paikasta. Tuttu esimies Aarre Elo oli tuolloin lomalla, "eikä kukaan ollut estelemässä" tv-ikonin lähtöä. Monalisasta
Sopanen jäi työttömäksi yrityskauppojen myötä, mutta jatkoi sittemmin lehtiuraansa Seuran toimittajana.

1990-luvulla Teija Sopanen alkoi tehdä MTV3:lle ruokaohjelmaa Teijan keittiö. Kyse oli alun perin vain kahdeksasta jaksosta, mutta suuren suosion ansiosta sarja jatkui kuuden vuoden ajan. Teija sai loppuiäkseen ruokaosaajan maineen, vaikka vähättelee: "Vieraathan ne ruuat teki."

Yle-kollega Matti Kuusla risti Sopasen aikoinaan "huolirouvaksi", koska tämä murehti joka asiasta etukäteen: "Miten tämä nyt hoidetaan?" Sopanen itse pitää tunnollisuutta avaimena pärjäämiseensä mediassa.

Mansikkapaikassa nähdään myös toinen tv-legenda, uutistenlukija Heikki Kahila, jonka Teija on tuntenut vuodesta 1961. Kaksikko muistelee hupaisia mediakommelluksia - muun muassa iltaa, jona uutisankkurin nilkat sidottiin köysin suorassa tv-lähetyksessä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto