Hyppää pääsisältöön

Tekonivelleikkaus parantaa elämänlaatua

Vuosittain yli 15 000 suomalaista saa polven tai lonkan nivelrikon vuoksi tekonivelen. Tekonivelleikkaus on monille välttämätön joskin vaativa toimenpide kipujen kuriin saamiseksi ja liikkumiskyvyn säilyttämiseksi. Vaikka tekonivelleikkaus on kallis operaatio, se on kuitenkin elämänlaatumittareilla arvioituna vaikuttava hoitomenetelmä.

Turkulaisen Heidi Kurjen ja raisiolaisen Seppo Sarimon molempien polvien tekonivelleikkauksista on nyt 5 vuotta. Miltä elämä uusilla polvilla maistuu?

Polvien tekonivelleikkaus ei ole pikku juttu

– Jos nyt pitäisi yhtäkkiä lähteä laittamaan kahdet polvet kuntoon, niin en tiedä, lähtisinkö, Heidi Kurki täräyttää.

– Kyllä se silloin viisi vuotta sittenkin tuntui rajulta, varsinkin se, että molemmat polvet hoidetaan samalla kerralla. Peruste oli, että siinä säästetään toinen toipumisvaihe, mikä tietysti oli totta. Oli se hurjaa, mutta toisaalta kaikki kävi niin yllättäen ja nopeasti, että oikeastaan vasta maatessani toipumassa tajusin, mitä oli tapahtunut.

Mutta miksi Heidi Kurki ei ehkä lähtisi uudelleen leikkaukseen? Eniten epäröintiä Heidin mielessä aiheuttaisi kaikki puheet epäonnistuneista leikkauksista ja muista odottamattomista vastoinkäymisistä, kuten tulehduksista. Ne ovat yleisimpiä tekonivelleikkauksen hankalia jälkiseurauksia, ja siksi niitä pyritään ehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin.

YLE AkuuttiTekonivelleikkauksen onnistumiseen vaikuttaa olennaisesti oikea potilasvalinta, mutta myös asennettavien proteesien laatu ja kirurgin toiminta. Käytännössä vasta vuosien kuluttua tiedetään, miten keinotekoinen nivel toimii juuri kyseisen ihmisen elimistössä.

– Minä menin ilman mitään pelkoja siihen leikkaukseen. Jälkeenpäin olen monta kertaa ajatellut, että olinpa minä tosi luottavainen siihen, että kaikki onnistuu hyvin, Seppo Sarimo naurahtaa.

Miksi nivelet rikkoutuvat?

Nivelet ovat liikkumiselle tärkeitä kantavia rakenteita. Terve nivel toimittaa tehtäväänsä, kun se taipuu asianmukaisesti ja sallii liikkeen jäsenessä. Noin 400 000 suomalaisella on todettu varsinainen nivelrikko ja jopa miljoonalla on nivelrikkomuutoksia. Tauti on harvinainen alle 40-vuotiailla, mutta lähes jokaisella yli 70-vuotiaalla on nivelrikkomuutoksia.

YLE AkuuttiAiemmin nivelrikkoa kutsuttiin kulumiksi, mutta se ei ole normaaliin ikääntymiseen kuuluva ilmiö. Vaikka rikkoutuneessa nivelessä rusto onkin kulunut pois, kyse ei ole mekaanisesta kulumisesta, vaan nivelrikon aiheuttaa monimutkainen biokemiallinen prosessi, joka muuttaa luun, nivelkalvon ja rustosolujen aineenvaihduntaa.

Nivelrikko ei välttämättä anna aluksi minkäänlaisia oireita, vaikka nivelen tuhoutumisprosessi olisi jo vauhdissa. Yleensä nivelrikko alkaa oireilla vähitellen, aluksi rasitukseen liittyvänä nivelkipuna. Vähitellen kipukaudet pitenevät ja särky alkaa vaivata myös öisin. Nivelten liikkuvuus rajoittuu ja liikkeellelähtö aamuisin tai pitkän paikallaan olemisen jälkeen on jäykkää ja hankalaa.

Raisiolainen Seppo Sarimo on ollut koko ikänsä hyvin liikkuvainen mies. Juoksua, hiihtoa, koripalloa, tennistä ja golfia harrastaneen miehen oikea polvi alkoi vaivata pikkuhiljaa ja 2000-luvun alussa polvi saattoi kipuilla jo autoa ajaessakin. Joskus miehen piti kesken ajon nousta autosta ylös liikkumaan. Tutkimuksessa ortopedi totesi molempien polvien olevan löysiä ja leikkauksen tarpeessa.

Varaosia leikkaussalista

Nivelrikkoisen ja kivuliaan nivelen korvaaminen tekonivelellä on viimeinen vaihe nivelrikon hoidossa ja leikkaus harkitaan aina potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Toimenpiteessä oma huono nivel vaihdetaan insinöörin tekemään niveleen. Molempien polvien leikkaus kestää noin 3-4 tuntia. Ensin leikataan huonompi polvi ja jos leikkaus sujuu suunnitelmien mukaan, leikataan myös toinen polvi.

YLE AkuuttiSeppo Sarimo yllättyi, kuinka vähän kipua hänellä oli leikkauksen jälkeen.

– Jos käytetään sitä skaalaa yhdestä kymmeneen, millä usein arvioidaan kipua, niin minun kipuni oli korkeintaan kolmosta. Mitään sietämätöntä kipua ei ollut koskaan, ei edes heti leikkauksen jälkeen. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että kivut ennen leikkausta oli selvästi pahemmat kuin leikkauksen jälkeen, Seppo Sarimo summaa.

Liikkuminen pystyasennossa tekee hyvää – ja se aloitetaan heti leikkausta seuraavana päivänä. Seppo Sarimo muistelee:

– Sitten kun pääsi pystyyn ja huomasi, että ne jalat kantavat, niin se oli hyvä tunne. Ja kun neljäntenä päivänä lähdettiin liikkeelle kyynärsauvojen kanssa, niin siinä meinasi tulla tippa silmään siitä onnesta, että olin taas pystyssä omilla jaloillani ja liikkeellä. Kyllä se oli ihana tunne.

Polven tekonivelleikkauksen jälkeen leikattua jalkaa voi kuormittaa täydellä painolla kivun sallimissa rajoissa. Liikehoidon ja kävelyharjoitusten lisäksi on tärkeää tehdä reisilihasharjoituksia ja polven koukistusharjoituksia.

Kuntoutuminen on sitkeyslaji

Tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen alkaa jo vuodeosastolta ja on sitkeyslaji. Kuntoutuminen voi myös tuntua vuoristoradalta, jossa hyvät ja huonommat päivät vuorottelevat.

YLE Akuutti- Kuntoutumisen olisi minun mielestäni pitänyt tapahtua sormia napsauttamalla ja yhdessä yössä. Mutta sitten hyväksyin sen, että tässä täytyy edetä pienin askelin – minunkin, vaikka olen kärsimätön, Heidi Kurki muistelee.

Nykyään on ymmärretty entistä paremmin, kuinka tärkeä kuntoutujan oma panos on. Aktiivinen kuntoutuja toipuu paremmin kuin passiivinen. Ammattilaiset, kuten fysioterapeutti, voivat ohjata ja opastaa, mutta vastuu kuntoutumisesta on potilaalla itsellään.

- Minulla ei onneksi ollut kovin montaa takapakkia, mutta kyllä se vaati kauhean paljon töitä. Liikuin paljon ja näin vaivaa sen kuntoutumisen eteen, Heidi jatkaa.

Liikkuvaista elämää tekonivelillä

YLE AkuuttiSeppo Sarimon kuntoutuminen sujui pikavauhtia. Ilmeisesti liikunnallisen miehen yleiskunto ja lihaskunto olivat niin hyvät, että leikkaus aiheutti siihen vain hyvin lyhytaikaisen notkahduksen.

– Kävin juuri lääkärillä viisivuotistarkastuksessa ja polveni taipuvat hyvin eli 100 astetta. Niiden pitäisi siis taipua yli 90 astetta. Saan myös molemmat jalat ihan suoriksi eli 180 asteeseen. Eli sain molemmista mittauksista hyvät tulokset, Sarimo hymyilee tyytyväisenä.

Kivuton liikkuminen on asia, jota moni osaa arvostaa vasta, kun sen mahdollisuuden on menettänyt. Seppo Sarimo on joutunut jättämään osan rasittavimmista urheiluharrastuksista, mutta rauhallinen kävely, pyöräily ja golf täyttävät mukavasti liikunnan tarpeen.

– Sillä tavalla ei enää kyykkyyn mennä kuin lapset menee tai yleensä nuorempana mentiin kyykkyyn, mutta ihan riittävästi. Valokuvatessa voi mennä kyykkyyn ja golfatessa voi kyykistyä greeneillä katsomaan puttilinjaa.

Tekonivelkirurgia kallista mutta kannattavaa

Tekonivelleikkausten pitkäaikaistulokset ovat vuosi vuodelta kohentuneet. Valtaosa tekonivelen saaneista on tyytyväisiä proteesiinsa ja kokee saaneensa niiden myötä lisää laatua elämäänsä. Leikkauksella voidaan parhaimmillaan katkaista kipujen kierre.

YLE Akuutti– Leikkauksen ei enää ole tarvinnut pelätä, että kipeytyykö jalat. Jalat voi kyllä väsyä, mutta ei ne koskaan tule sillä tavalla kipeäksi, että esimerkiksi särkylääkettä pitäisi ottaa, Seppo Sarimo kertoo.

Sekä Seppo Sarimo että Heidi Kurki ovat sitä mieltä, että vaikka jalat eivät ole yhtä hyvät kuin parikymmentä vuotta sitten, ne ovat paljon paremmat kuin ennen leikkausta.

– Ennen leikkausta oli varsinkin yösärkyjä ja polvet lukkiutuivat yöllä asentoihin, jotka oli kivuliaita, ja ylösnouseminen tuolilta ja liikkeelle lähteminen oli hankalaa. Kaikki on nyt leikkauksen jälkeen huomattavasti paremmin, Heidi kertoo.

– Kyllä nämä uudet polvet taipuvat mihin vain. Ainoa asia, mitä en spontaanisti tee, on polvilleen meno. Lääkärini kyllä sanoi, että mitään en saa polvissa rikki, vaikka polvilleni menisinkin, mutta se sattuu ihan kauheasti, Heidi jatkaa.

YLE AkuuttiSeppo Sarimo rohkaisee leikkausta harkitsevaa:

– Leikkausta on syytä harkita vakavasti silloin, kun siedettävä kipukynnys ylittyy toistuvasti tai liikkuminen vaatii jatkuvaa kipulääkitystä. Fyysisen kuntoutuksen ohessa on hyvä huolehtia myös henkisesti puolesta eli tulevaan kannattaa suhtautua mahdollisimman positiivisesti.

Lisätietoa: Tuula Vainikainen: NIVELKIRJA. WSOY 2010.


Toimittaja: TIIA NURMILAAKSO

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 21.12.2015