Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Pienituloiselle ruoka on kallista

Kauppa on viime aikoina keskittynyt todistelemaan, että ruoka ei ole Suomessa erityisen kallista. Suomessa asuu kuitenkin satoja tuhansia ihmisiä, joille ruokamenot ovat iso kulu.

Suomalaiset kuluttavat ruokaan keskimäärin 13 % kulutusmenoistaan. Tämä on kuitenkin keskiarvo, joka ei kerro kovinkaan paljon erilaisten ihmisten tilanteesta.

Tilastokeskus julkistaa säännöllisesti tietoja eri tuloryhmien ruokamenoista. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2006. Hinnat ja palkat ovat sen jälkeen nousseet, mutta eri tuloryhmien väliset suhteelliset osuudet tuskin ovat paljonkaan muuttuneet.

Kun kotitaloudet jakaa tulojen mukaan kymmeneen ryhmään, kaikkein pienituloisimmat käyttävät ruokaan noin 15 % kulutusmenoistaan. Suurituloisin kymmenes syö vain 10 % kulutusmenoistaan.

Kulutusmenot ovat kuitenkin eri asia kuin tulot. Suurituloisilla kaikki tulot eivät mene kulutukseen: säästöön voi jäädä satoja, jopa tuhansia euroja kuukaudessa. Pienituloisilla taas tulot eivät riitä kulutukseen: täytyy vipata jostain tai sukulaiset auttavat.

Jos ruuan osuuden laskee nimenomaan tuloista, suurituloisimmat perheet käyttävät ruokaan vain 6 %. Pienituloisilla taas ruokaan kuluu noin 20 % tuloista.

Työttömälle ruoka on kallista

Helsinkiläinen Rita Martikainen jäi ensimmäistä kertaa työttömäksi 90-luvun loppupuolella, kun työnantaja teki konkurssin. Sen jälkeen hän ei ole löytänyt vakituista työtä.

Ritan perheeseen kuuluu hänen lisäkseen kaksi alakouluikäistä lasta ja aikuinen poika. Perheen tulot koostuvat työmarkkinatuesta, asumistuesta, lapsilisistä, lasten elatusavusta ja
toimeentulotuesta. Neljän hengen talous saa kuussa rahaa noin 2200 euroa.

Ritan arvion mukaan perheeltä kuluu rahaa ruokaan noin 600 euroa kuukaudessa. Se on 27 % perheen tuloista. Ollaan siis ihan eri lukemissa, kuin mitä keskimääräinen tilastototuus paljastaa.

Paljonko rahaa tarvitaan kelvolliseen ruokaan?

Kuluttajatutkimuskeskus on selvittänyt, kuinka paljon rahaa erilaiset perheet tarvitsevat hyvään ja terveelliseen ruokaan. Tutkimus tehtiin vuonna 2009, kertoo erikoistutkija Johanna Varjonen:

- Yli 50 kuluttajaa piti viikon ajan ruokapäiväkirjaa, joiden pohjalta laadimme esimerkkiruokalistan kahdeksi viikoksi. Ruokalistoihin lisättiin hiukan vihanneksia, että ne olisivat lähempänä ravitsemussuosituksia. Näiden ruokalistojen pohjalta sitten laskettiin ruuan hinta.

Koska ruuan hinta on vuodesta 2009 selvästi noussut, Kuningaskuluttaja päivitti tutkijoiden luvalla luvut vastaamaan tämän syksyn hintoja. Tällaisia lukuja tuli:

- yksin asuva yli 65-vuotias tarvitsee ruokaan 213 e/kk.
- yksin asuva alle 45-vuotias 302 e/kk.
- keski-ikäinen pariskunta 554 e/kk.
- Nelihenkinen perhe (2 aikuista, lapset 4v ja 10v) 871 e/kk.

Ero Ritan nelihenkisen perheen 600 euron budjettiin on melkoinen. Syynä lienee se, että tutkimusraportissa ruokamenoihin laskettiin myös työpaikkaruokailu ja muu ulkona syöminen. Ruuan hinnassa ei myöskään huomioitu tarjouksia.

Edullista ruokaa täytyy metsästää

Rita kertoo perheen selviävän nimenomaan tarjouksia etsimällä.

- Luen tietysti kaikki kauppojen tarjoukset, mitä kotiin tulee. Harmi vain, että kaikkien kauppojen mainokset eivät kotiin tule. Ne ovat Hesarin välissä eikä minulle tule Hesaria, Rita kertoo.

Kaupat myyvät vanhentumassa olevaa ruokaa punaisilla alennuslapuilla merkittynä 30 %
alennuksella. Myöskään näistä alennuksista ei kerrota mainoksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päivän ruokalistaa ei voi suunnitella kotona.

- Pitää mennä kauppoihin katsomaan, mitä tänään syödään. Eikä ensimmäisestä kaupasta aina löydy kaikkea tarvittavaa. Välillä joutuu kiertämään montakin kauppaa, että saa raavittua ruuan kasaan, kertoo Rita.

Rita ei myöskään pysty erityisesti fiilistelemään ruokaa ostaessaan.

- Suosisin suomalaista, mutta en voi, koska suomalainen ruoka on kalliimpaa kuin ulkomainen, hän sanoo.

Samasta syystä Rita ei osta myöskään luomuruokaa.

Satoja tuhansia pienituloisia

Suomessa on noin 700 000 ihmistä, jotka luokitellaan pienituloisiksi. Se tarkoittaa, että heillä on kuukaudessa rahaa käytössä enintään 1200 euroa aikuista kohti.

Tässä joukossa on paljon työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös yrittäjiä ja ainakin osan vuotta työssä käyviä. Ison perheen yksinhuoltajalla rahat voivat olla tiukalla, vaikka kävisi töissäkin.

Suomessa siis on iso joukko ihmisiä, joille ruoka on todella kallista.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja, Yle tutkiva asia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.