Hyppää pääsisältöön

Teksti-tv pysyy ajan hermolla, välittämättä ajan hampaasta

Teksti-tv oli aikansa sähköisen tiedonvälityksen uudistaja. Monipuolinen palvelu on pystynyt säilyttämään suosionsa myös Internetin ja digitelevisioiden aikana.

7.10.1981: teksti-tv:n päivän ykkösuutinen oli ilmoitus uuden tietokanavan avaamisesta.

Teksti-tv rantautui Suomeen Englannista, jossa BBC oli aloittanut oman palvelunsa viisi vuotta aikaisemmin. Palvelua luokiteltiin aluksi sähköiseksi sanoma- ja aikakauslehdeksi, josta oli etua erityisesti kuulovammaisille katsojille. Kuulovammaisia myös tuettiin palvelun käyttöönottamiseksi ja valtio kustansi heille erityisen lisälaitteen, jonka avulla palvelu ensivuosinaan tuotiin televisioihin.

Ylen Hetkinen-ohjelma opasti jo toisena lähetyspäivänä katsojia palvelun käyttöön. Teksti-tv aloitti toimintansa 80-sivuisena uutissisällön esittäjänä, mutta välineen mahdollisuudet kartoitettiin nopeasti. Sivusto laajeni ja tarjosi käyttäjilleen myös ajankohtaisaiheiden ja uutisten täydennysmateriaalia. Teksti-tv:tä voidaankin pitää Internetin eräänlaisena edeltäjänä. Palvelu tavoitti jo ensimmäisenä vuonna yli 100 000 ihmistä.

Uusi väline herätti myös arveluita. Pelättiin, että jo tuolloin kotien keskipisteeksi noussut televisio veisi entistä suuremman osan kansalaisten ajankäytöstä. Toisaalta, palvelun joustavuus tiedonvälityksessä pystyttiin myös valjastamaan apuvälineeksi todellista syrjäytymistä vastaan. Vuonna 1983 Ajankohtainen kakkonen suositteli teksti-tv:tä erityisesti työttömille. Palveluun tuotiin avoimien työpaikkojen ilmoituksia ja vaikka sopivaa työpaikka ei aina löytynyt, tarjosi teksti-tv kuitenkin mukavaa näpertelyä ja ajanvietettä työttömien arkeen.

1990-luvulla kotitietokoneet ja Internet yleistyivät, mutta myös teksti-tv:n suosio kasvoi. 2000-luvun alussa siirryttiin digiaikaan ja teksti-tv:n perinteistä mallia oltiin lakkauttamassa. Tarkoitus oli korvata alkuperäisversio niin sanotulla ”super-teksti-tv:llä”. Uudistus ei kuitenkaan saavuttanut suosiota hankalan käytettävyytensä takia. Lisäksi digilaitteissa oli paljon yhteensopivuusongelmia, eivätkä ne soveltuneet vuorovaikutteiseen viestintään kuten alun perin oli suunniteltu. Laitteiden erilaisuudet ja korkea hintataso supistivat kohdeyleisön niin pieneksi, että teksti-tv päätettiin säilyttää alkuperäisessä muodossaan.

2010-luvulla Ylen palvelu tarjoaa noin 1600 uutis-, ajankohtais-, ilmoitus- ja viihdesivua sekä tekstityspalveluita. Palvelua käyttää päivittäin iki miljoona ihmistä.

Tietolaatikko

Yksi televisiokanava voi lähettää 800 sivua, joiden sivunumerot ovat välillä 100-899. Minkään sivun numero ei ala 0:lla tai 9:llä. Sivut voivat sisältää alasivuja.
Yleisradio aloitti teksti-tv-lähetykset 7.10.1981.
Ympärivuorokautiset lähetykset aloitettiin vuonna 1991.
Lokakuusta 1996 ovat YLE Teksti-TV:n sivut löytyneet myös internetistä.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto