Hyppää pääsisältöön

Villahousujen asiaa ajettiin rokilla

Uutisankkuri Heikki Kahila kertoo televisiossa presidentin määräämästä villahousupakosta ja nousee pöydälle jammailemaan kuviollisissa pöksyissään. Railakas Villahousurock esittelee 1970-luvun kuviollista ja kukikasta villahousumuotia.

Asko Martinheimon kirjoittama ja Raili Ruston ohjaama lastennäytelmä Villahousupakko kertoi Timosta, jota isä vaatii flunssan jälkeen pukeutumaan vihreisiin, sydänpaikattuihin villahousuihin. Villahousut nolottavat Timoa, kun ei muillakaan pojilla sellaisia ole.

Toiveissaan poika kuvittelee, kuinka kaikkien tuntema ex-uutistenlukija Heikki Kahila keskeyttää tv-lähetyksen tärkeällä tiedotuksella: "Tasavallan presidentti on määrännyt villahousujen käyttöpakon koko maahan. Määräys tulee voimaan huomenna aamulla kello viisi. Se on voimassa aina vappuun saakka. Silloin saa panna kesävaatteet päälle, jos sääsuhteet sen suinkin sallivat."

Villahousurockissa Kahila, Pirkko-Liisa Tikka, Esa Pakarinen jr ja muut näytelmän esiintyjät sätkyttelevät ja keikuttelevat monenmoisissa värikkäissä villapukineissa. Villahousumiesten luvataan saavan osakseen menestystä ja voittavan puolelleen naisten sydämet viirupöksyillä ja puikkopunteilla. "Ihanaiselle villahousunaiselle" on varattu kukikkaita ja koristeellisia polvi- tai sääripituisia malleja.

Lue lisää:

Klassikkokomedia Villahousupakko oli vastaisku epäterveelliselle farkkumuodille

"Lastennäytelmä epäterveellisestä farkkumuodista laulujen ja huumorin avulla", määritteli Villahousupakon esittelyteksti vuonna 1977. Vaikea sanoa, menikö sanoma perille vai ei, mutta yksi asia on varma: Asko Martinheimon kirjoittama ja Raili Ruston ohjaama komedia on aikakauden lapsille todellinen tv-klassikko.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto