Hyppää pääsisältöön

Miksi suomalainen matkustaa?

"Mitä meillä oli ennen nykyistä matkailuteollisuutta, koko kansan turismia? Meillä oli outo abstrakti kaukokaipuu, halu pois kylmästä ankeasta maailmasta, aurinkoon, lämpimien vesien luo, etelään."

60-luvulla suomalaisten kaukokaipuuseen vihdoin vastattiin kun etelänmatkat tulivat tavallisenkin kansalaisen ulottuville. Ensimmäinen etelänmatkoihin erikoistunut matkatoimisto perustettiin vuonna 1963.

Lisääntynyt vapaa-aika ja matkojen halpeneminen vauhditti alan kasvua. Edelläkävijänä toimi matkailuyrittäjä Kalevi Keihänen, jonka matkatoimisto Keihäsmatkat Oy tarjosi edullisia seuramatkoja. Vuonna 1969 halvin matka Kanariansaarille maksoi 240 markkaa.

"Ihminen haluaa nähdä muutakin kuin vain oman ympyräsä", toteaa ohjelmassa haastateltu intohimoinen matkustelija Rauni. Raunin ensimmäinen ulkomaamatka suuntautui siskojen kera Teneriffalle. Rauni kuvailee miten epäuskoinen olo oli, kun lähti talvisesta Suomesta ja yhdeksän tunnin kuluttua oli 23 asteen lämmössä: "kuin pumpuliin olisi astunut". Silloin Rauni näki myös ensi kertaa palmuja.

Matkatoimistot eivät myy ihmisille pelkkiä matkoja vaan unelmia. Matkapiste Oy:n toimitusjohtaja Pentti Sivula toteaa, että "kyllä me jonkunlaisia terapeutteja ollaan". Matkaan liittyy monenlaisia odotuksia ja toiveita, jos ne eivät täyty, saa matkatoimisto usein syyt niskoilleen. Sivula kertoo miten huono sää näkyy heti matkatoimistoon tulevien valitusten määrässä.

Yksi suomalaiselle tuttu matkustamisen muoto ovat Ruotsin risteilyt. Ruotsinlaivojen vetonaula oli jo 60-luvulla seisova pöytä, jonka lumo ei ole vieläkään täysin kadonnut.

Ohjelman lopussa ruoditaan Suomea matkailukohteena ja kritiikkiä saa mm. tehoton tapa mainostaa ja matkaesitteiden oudot graafiset ratkaisut.

Teksti: Heidi Sommar

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto