Hyppää pääsisältöön

Kansakunnan perillinen Aulikki Slioor-Knight

Nykytermiä käyttäen sanotaan, että Tabe Slioorin (1926-2006) koko elämä oli mediataidetta. Mitä mieltä tästä on hänen tyttärensä, Aulikki Slioor-Knight? Mirja Pyykön Kansakunnan perilliset -ohjelmassa tytär kertoo, millaisen äidin hän on löytänyt myytin takaa.

Aulikki syntyi Taben ensimmäisestä avioliitosta vuonna 1945. Vaikka Tabe liiton hajottua vietti alati vilkastuvaa seurapiirielämää, ei Aulikki muista milloinkaan olleensa äitinsä "tiellä".

Vuodesta 1953 alkaen osan heidän arjestaan jakoi naimisissa oleva kaupunginjohtaja Erik von Frenckell. Julkinen rakkaussuhde kesti 13 vuotta. Heidän matkustellessaan Aulikki vietti aikaa mm. nunnaluostarissa.

Suhteen päättyessä pettynyt Tabe myi tarinansa miestenlehdelle. Porvarillisen julkisuuden aikakautena nämä tarinat ahmittiin muodollisesti järkyttyneinä.

Äidin ja tyttären välit olivat läheiset. Aikuistuttuaan Aulikki muutti Yhdysvaltoihin, mihin myös Tabe seurasi häntä 1960-luvun puolivälissä. USA:ssa Tabe työskenteli toimittajana ja valokuvaajana ja loi kontakteja aina Kennedyjä myöten.

1980-luvulla Tabe palasi Suomeen ja vetäytyi julkisuudesta. Vuonna 1997 hän julkaisi omaelämäkertansa, antoi haastatteluja, mutta vetäytyi sitten jälleen julkisuudesta.

Vuonna 2004 iltapäivälehden pyytäessä haastattelua "kaikkien aikojen tunnetuimmalta salarakkaalta" hän vastasi: "Voi, voi toimittaja, kun minun kaikki rakkaani ovat olleet julkisia. Pystypäin olen kulkenut heidän rinnallaan ja he minun. Suurien kristallikruunujen alla tanssittiin, ei salassa."

Tabe Slioor kuoli pian tyttärensä haastattelun jälkeen, 25. huhtikuuta 2006.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto