Hyppää pääsisältöön

Miten minusta tuli minä, Pirkka-Pekka Petelius

Pirkka-Pekka Petelius muistelee lapsuuttaan 50- 60-luvulla Kuusankoskella. Aukkoja muisteloissa täydentävät näyttelijän sukulaiset ja lapsuudentoverit.

Ei mikään häirikkötyyppi, rauhallinen, mieluummin hiljainen. Ei erottunut millään tavalla. Pirkka ei ollut sellainen, hänellä ei ollut tarvetta esiintyä. Näin esitellään alakouluikäinen Pirkka-Pekka Petelius.

Kansakoulutoveri, Markku Kekki, muistelee poikien ensimmäisiä salatupakointeja ja lauluharjoituksia koulun vessassa. Kiinnijääminen poiki pojille ensimmäiset laulukeikat, joiden harjoittelulaulannat suoritettiin myös samassa vessassa.

Ystävät ja perhetutut kertovat koko Peteliuksen perheen olleen avoimesti taiteellinen. Ujoksi kuvailtu Pirkka-Pekka oli jo nuorena kiinnostunut luonnontieteistä, musiikista ja taiteesta.

Peteliuksen maamittarina toiminut isä taas kunnostautui kutsumalla toistuvasti kierteleviä mormoneja kotiinsa väittelemään totuuksista. Isälle nämä vierailut olivat suurta hupia. Perheen elämänote näkyi lomamatkoilla, jolloin nelihenkinen perhe matkusti tavaroineen kaikkineen vanhoja kärrypolkuja pitkin Kuusankoskelta Lemmenjoelle kahdella skootterilla.

Muuntautumiskykyisenä komedianäyttelijänä tunnetun Peteliuksen esiintymisen tarve löytyi lopulta Helsinkiin muuton myötä 1974 ja loppu on suomalaista viihdehistoriaa.

Parhaiten Petelius muistetaan 80-luvun hittisarjoissa Velipuolikuu, Tabu ja Pulttibois. Hän on kunnostautunut myös elokuvakankaalla, ohjaajana ja laulajana. 2010-luvulla Petelius on edelleen Suomen viihdeteollisuuden tunnetuimpia tekijöitä.

Tietolaatikko

Pirkka-Pekka Petelius, syntynyt 31. toukokuuta 1953
Juontanut vuodesta 2008 radiossa YLEn luontoiltaa.
Vuonna 2011 kunnostautui ohjaajana YLEn Moska -televisiosarjan tahtipuikoissa.
Ohjelmaan kuuluneet musiikkiotteet on jouduttu tekijänoikeudellisista syistä leikkaamaan pois

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto