Hyppää pääsisältöön

Miten minusta tuli minä, Pirkka-Pekka Petelius

Pirkka-Pekka Petelius muistelee lapsuuttaan 50- 60-luvulla Kuusankoskella. Aukkoja muisteloissa täydentävät näyttelijän sukulaiset ja lapsuudentoverit.

Ei mikään häirikkötyyppi, rauhallinen, mieluummin hiljainen. Ei erottunut millään tavalla. Pirkka ei ollut sellainen, hänellä ei ollut tarvetta esiintyä. Näin esitellään alakouluikäinen Pirkka-Pekka Petelius.

Kansakoulutoveri, Markku Kekki, muistelee poikien ensimmäisiä salatupakointeja ja lauluharjoituksia koulun vessassa. Kiinnijääminen poiki pojille ensimmäiset laulukeikat, joiden harjoittelulaulannat suoritettiin myös samassa vessassa.

Ystävät ja perhetutut kertovat koko Peteliuksen perheen olleen avoimesti taiteellinen. Ujoksi kuvailtu Pirkka-Pekka oli jo nuorena kiinnostunut luonnontieteistä, musiikista ja taiteesta.

Peteliuksen maamittarina toiminut isä taas kunnostautui kutsumalla toistuvasti kierteleviä mormoneja kotiinsa väittelemään totuuksista. Isälle nämä vierailut olivat suurta hupia. Perheen elämänote näkyi lomamatkoilla, jolloin nelihenkinen perhe matkusti tavaroineen kaikkineen vanhoja kärrypolkuja pitkin Kuusankoskelta Lemmenjoelle kahdella skootterilla.

Muuntautumiskykyisenä komedianäyttelijänä tunnetun Peteliuksen esiintymisen tarve löytyi lopulta Helsinkiin muuton myötä 1974 ja loppu on suomalaista viihdehistoriaa.

Parhaiten Petelius muistetaan 80-luvun hittisarjoissa Velipuolikuu, Tabu ja Pulttibois. Hän on kunnostautunut myös elokuvakankaalla, ohjaajana ja laulajana. 2010-luvulla Petelius on edelleen Suomen viihdeteollisuuden tunnetuimpia tekijöitä.

Tietolaatikko

Pirkka-Pekka Petelius, syntynyt 31. toukokuuta 1953
Juontanut vuodesta 2008 radiossa YLEn luontoiltaa.
Vuonna 2011 kunnostautui ohjaajana YLEn Moska -televisiosarjan tahtipuikoissa.
Ohjelmaan kuuluneet musiikkiotteet on jouduttu tekijänoikeudellisista syistä leikkaamaan pois

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto